Osuuskumman syksy 2020: jatkosotaa ja dekkareita? Kyllä, mutta kummallisesti

Syksyllä 2020 Osuuskumma julkaisee Mia Myllymäen ja Samuli Antilan kauhuromaanit, jotka kumpikin sijoittuvat 1940-luvun sota-aikoihin. Lisäksi ilmestyy neljän kirjailijan yhteinen lyhytproosakokoelma Rikoksen lyhyet jäljet.

Kansi: Pauliina Mustola

Kansi: Jyrki Pitkä

 

Kansi: Arren Zherbin

 

 

 

 

 

 

Osuuskumman kirjasyksy 2020 pitää sisällään kaksi historiallista kauhuromaania ja yhden rikos- ja mysteeriaiheisen raapalekokoelman.

Mia Myllymäen romaani Kirosielu, rajanhaltia on kunnianosoitus keskipohjalaisuudelle ja maaseudun vahvoille hahmoille. 1940-luvulle sijoittuvassa tarinassa isokokoinen Peija palaa muistinsa menettäneenä sodasta kotiinsa, syrjäiseen Palokylään. Samaan aikaan ulkomaailma uhkaa yhä enemmän kylän rauhaa. Onko Peijasta suojelemaan kotiaan? Julkaistaan elokuussa 2020.

Samuli Antilan romaanissa Rojuhauta sodan kauhut kantavat sukupolvien ylitse. Vuonna 1942 Karjalan metsissä majuri Schmit todistaa uuden, mullistavan aseen käyttöönottoa. Yli 50 vuotta myöhemmin kolme huumenuorta etsii sodanaikaisia lääkkeitä, mutta löytää jotain paljon tappavampaa. Julkaistaan syyskuussa 2020.

Rikoksen lyhyet jäljet on Jussi Katajalan, Mixu Laurosen, Tarja Sipiläisen ja Shimo Suntilan rikos- ja mysteeriaiheinen raapalekokoelma. Raapaleet ovat tismalleen sadan sanan pienoisnovelleja. Näissä ytimekkäissä kertomuksissa edes realismin rajat eivät kahlitse rikollisia, ja rötöksiin sorrutaan niin kotoisissa maisemissa kuin avaruudessakin. Julkaistaan syyskuussa 2020.

Tutustu syksyn Kummalogiin täällä!

Mia Myllymäki: Kirosielu, rajanhaltia
978-952-7382-07-3 nidottu 
978-952-7382-08-0 ePub 
978-952-7382-09-7 ePub+drm

Samuli Antila: Rojuhauta
ISBN 978-952-7382-01-1 nidottu
ISBN 978-952-7382-02-8 ePub
ISBN 978-952-7382-03-5 ePub+drm

Jussi Katajala, Mixu Lauronen, 
Tarja Sipiläinen, Shimo Suntila: Rikoksen lyhyet jäljet
ISBN 978-952-7215-98-2 nidottu
ISBN 978-952-7215-99-9 ePub
ISBN 978-952-7382-00-4 ePub+drm

 

Juhlavuoden julkaisut käynnistyvät kauhulla ja jännityksellä

Anne Leinosen tuotannossa luonto on aina läsnä – ja se hengittää. Hän näkee maaseudun yhteisönä, joka on samanaikaisesti vapauttava ja ahdistava, mutta jonka voi voittaa puolelleen omalla asenteellaan. Uudessa romaanissa kuljetaan luonnon helmaan, painajaisiin ja katveeseen.

 Kirjailija Anne Leinonen viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Häneltä on julkaistu 20 erilaista teosta ja runsaasti novelleja erilaisissa julkaisuissa. Tuorein teos on juuri ilmestynyt Katve, joka on itsenäinen jatko-osa vuonna 2017 ilmestyneelle Metsän äidille (Atena). Katveessa päähenkilö Tapani palaa lapsuutensa maisemiin hoitamaan sairasta Eira-tätiään, jota kyläläiset pitävät noitana. Metsän äidissä puolestaan Riina palaa kotimaisemiin kohtaamaan selvittämättömiä asioita. Menneisyys vetää päähenkilöitä puoleensa ratkaisemaan jotain tai oppimaan jotain itsestään. Kirjailija näkee molemmissa teoksissa paluun jonnekin ja samanaikaisesti paon jostakin.

– Molemmilla päähenkilöillä on myös trauma tai henkilökohtainen ongelma, joka ajaa heidät rajatilaan, Leinonen kertoo.

Hän tiesi jo Katvetta aloittaessaan tapahtumien sijoittuvan Vihainperän viereen ja henkilögallerian olevan osittain sama kuin Metsän äidissä, mikä helpotti yhdistävien yksityiskohtien lisäämistä. Katveen tarina on saanut edetä myös omalla painollaan, eikä Leinonen ole halunnut jäädä liikaa miettimään sitä, istuuko sen ”magia” täsmällisesti yksiin Metsän äidin kanssa.

Leinonen kertoo, että Katve alkoi hahmottua, kun hän viimeisteli Metsän äitiä. Kimmokkeena toimi silloisen kustannustoimittajan kannustus siitä, että Vihainperällä riittää kerrottavaa ja olisi mielenkiintoista lukea tarina miehen näkökulmasta.

Metsän äitiä lukeneet muistanevat, että metsää ja mystisiä voimia kuvattiin miehille vaarallisiksi. Siinä missä Riina pääsi sisään yhteisön kuvioihin, Tapani on selkeämmin ulkopuolinen – ja muiden ohjattavissa, vaikkakin hän yrittää pyristellä eteenpäin, Leinonen sanoo.

Katveen minäkertoja oli Leinoselle alusta saakka ainoa oikea tapa kertoa kirjan tarina, ja se asetti suunnitteluun omat haasteensa. Tapani on vähän sulkeutunut kertoja mutta ei kuitenkaan varsinaisesti epäluotettava. Leinonen kuvaa hahmojaan rikkinäisiksi persooniksi, jotka hakevat elämälleen parempaa jalansijaa, jolta ponnistaa eteenpäin. Hahmot ovat jonkinasteisia rajatapauksia, koska he näkevät asioita, joita muut välttämättä eivät näe.

– He työstävät sovitettavia asioita ja tekevät uusia virheitä. En halua päästää henkilöitä liian helpolla, Leinonen sanoo.

Metsän äidin ja Katveen maisemista ja tunnelmista viehättyneille lukijoille luvassa on iloisia uutisia, sillä Leinonen paljastaa hahmotelleensa jo mielessään kolmatta kirjaa, joka on rytmiltään edeltäjiään nopeatempoisempi. Siinä Metsän äidissä ja Katveessa vilahtaneet mystiset voimat pääsevät kunnolla valloilleen.

– Haluan myös antaa äänen henkilölle, joka on edellisten osien tavoin ristiriitainen, ja ehkä vielä muutamaa asetta syvemmällä liejussa kuin Metsän äidin Riina ja Katveen Tapani. Jos kirjalle pitäisi antaa tunnelman perusteella väri, se olisi kuivuneen veren punainen.

 

Yhteisöllisyyden edistäjä

Leinonen tunnetaan paitsi kirjailijana myös kustannustoimittajana, mentorina ja kirjailijoita yhdistävien Usvaleirien emäntänä. Moni kotimaisista spefikirjailijoista mainitsee hänet kiitospuheissaan. Uusille tulokkaille Leinosella on tarjota kaksikin neuvoa. Ensimmäinen on ”uskalla epäonnistua”.

– Mikään ei tapa luovuutta tehokkaammin se, jos asettaa riman liian korkealle tai kuvittelee, että tilaisuuksia olisi vain yksi.

Toiseksi Leinonen kehottaa kysymään neuvoa vanhoilta konkareilta ja kuuntelemaan, mitä heillä on sanottavana. Näin voi saada ripauksen arvokasta kokemusta, jota vanhat tekijät jakavat mielellään. Toisinaan ”jäärät” saattavat olla neuvoissaan liiankin ehdottomia, ja silloin kannattaa tarvittaessa asettaa neuvot omiin mittasuhteisiinsa ja kuunnella omia vaistojaan. Leinonen huomauttaa, että on lukuisia tapoja kirjoittaa ja jokaisen on etsittävä itselleen sopivat menetelmät ja aiheet.

 

Työtä kotimaisen spekulatiivisen fiktion eteen ovat tehneet Leinosen lisäksi useat toimijat, niin henkilöt kuin yhdistyksetkin. Leinonen tunnistaa tieteis- ja fantasiakirjallisuuden kirjoittajat omanlaiseksi heimokseen, jota yhdistää mielenkiinto marginaaliseksi koettuun kirjallisuudenlajiin ja tarinaperinteeseen. Leinonen uskoo, että marginaalisuuden synnyttämä ulkopuolisuuden tunne on yhdistänyt ja tulee jatkossakin yhdistämään ihmisiä.

– Me luemme toistemme käsikirjoituksia, annamme palautetta ja kannustusta, perustamme kirjallisia liikkeitä ja ideoimme yhteisponnistuksia. Kyllä siitä kannustuksesta väistämättä jotakin syntyy!

 

 Näkymiä rajapyykiltä

Kirjailijaksi tullaan eri tavoilla, kirjailijuus asettuu syvälle ihmiseen eikä poistu kovin helpolla. Suhde kirjailijuuteen ja kirjoittamiseen voi kuitenkin muuttua ajan myötä. Leinonen kokee saavuttaneensa jonkinlaisen sisäisen rajapyykin. Hänellä on työjonossa viisi romaania, eikä ideoita puutu, mutta jatkossa häneltä huomiota vaativan tarinan täytyy se ansaita.

– Tästä eteenpäin tulee todennäköisesti mietittyä tarkemmin, mihin aikaansa käyttää, sillä aika on rajallinen ja muu elämäkin asettaa esteitä ja hidasteita, Leinonen sanoo.

Tuotteliaisuus on osa Anne Leinosen mystistä viehätysvoimaa, ja hänen uralleen mahtuu roppakaupalla mitä hienompia tekstejä ja ideoita. Leinonen kertoo, että joskus uusi idea kiilaa muiden edelle ja vie kirjoitustilan saman tien. Useimmiten hän kuitenkin tarttuu tarinaan, jota on ehtinyt pyöritellä päässään pitempään, jopa kymmenen vuotta. Tarinat rakentuvat kerrostamalla ja yhdistelemällä asioita toisiinsa. Hyvän tarinan kehkeytyminen vaatii Leinosen mielestä vähintään kolme erillistä ideaa tai elementtiä.

Katveessa esimerkiksi nuo elementit ovat kuolevan ihmisen taikuus, mysteeri puhelimen päässä ja valheellinen rikos.

Kaikki julkaistut kirjat muodostavat suuremman kokonaisuuden, niin kutsutun kirjallisen kentän. Kullakin kirjalla on tuossa kaikkien kirjojen äärettömässä kirjastossa ”oma tilansa”, johon se säteilee aikakautensa tyypillisiä teemoja, aihepiirejä ja kerrontaratkaisuja. Leinonen toivoo, että tästäkin aikakaudesta jää leima aikakirjoihin.

– Jokainen kirjailija toivoo jättäneensä jonkinlaisen vaikutuksen myös kirjalliseen kenttään, löytäneensä lukijoita ja vaikuttaneensa heihin. Toivon, että minun teokseni voivat osaltaan sekä herättää ajatuksia ja saada lukijan pohtimaan muun muassa suhdettaan ympäristöön ja yhteisöihin. Sekä olla rohkaisuna ja esimerkkinä kerronnasta, jossa genrerajoja voidaan rikkoa, Leinonen sanoo.

Kirjailijan kammiosta on kypsymässä runsaasti satoa: kesällä on tulossa jännittävä, maailmanloppuun ja viruksiin vivahtava äänikirja, syksyllä scifiseikkailu lapsille sekä kollegan kanssa kirjoitettu fantasian kirjoitusopas nuorille. Sitä mukaan kun projektit valmistuvat, kirjailija mielii jo uusien kaunokirjallisten tekstien pariin.

Nuorelle Annelle, joka 20 vuotta sitten aloitti uransa, kirjailija sanoisi näin: – Tee asiat suurin piirtein niin kuin olet tehnyt. Harhapolkuja on tullut talsittua, mutta ne harhapolutkin ovat olleet hyviä ja tarpeellisia kirjailijan kehityksen kannalta.

Hyvää juhlavuotta, Anne!

Haastattelu: Mia Myllymäki

 

Katveen näyteteksti

 

Osta Katve:

https://holvi.com/shop/osuuskumma/product/49deb6f6460e45d44a9d66a450071b0f/

“Olen ansainnut painajaiseni” – Anne Leinosen Katve on kansanperinnettä hyödyntävä kauhuromaani lähisuhdeväkivallasta

Katve-romaanin kansi. Kannessa on öinen maisema, jossa varjoisa metsä sekä täysikuu heijastuvat veden pinnasta.

Pitkän linjan kirjailija Anne Leinonen yhdistää uusimmassa romaanissaan kauhua, realismia ja myyttisiä aineksia. Katve on aavemainen kertomus syyllisyydestä ja anteeksiannosta.

Keski-ikäinen Tapani saapuu Helsingistä Kakskierron saarelle hoitamaan kuolemansairasta tätiään Eiraa, jota pidetään noitana. Pitäjän salaisuudet kietoutuvat yhteen Tapanin painajaisten kanssa. Saaren katveessa hänen on kohdattava hirviönsä, ennen kuin hän voi vapautua syyllisyydestään.

Katve on itsenäinen jatko-osa romaanille Metsän äiti (Atena 2017). Romaanissaan Anne Leinonen käsittelee lähisuhdeväkivaltaa, kostoa, väistämättömän kuoleman läsnäoloa. Tarinassa yhdistyvät niin suomalainen kansanperinne kuin urbaanilegendat ufoista, kummitustarinat ja tarkka maaseutukuvaus syrjäisen savolaisen pikkupaikkakunnan ilmapiiristä.

Anne Leinonen on Ristiinassa asuva kirjailija, joka ammentaa tarinoihinsa aineksia kauhusta ja kansanperinteestä. Häneltä on ilmestynyt niin yksin kuin yhdessä kirjoitettuja teoksia, novellikokoelmia kuin romaanejakin, ja hän on voittanut kolmesti Atorox-palkinnon vuoden parhaasta suomalaisesta tieteis- tai fantasianovellista. Katve on Leinosen kahdeskymmenes teos.

 

“Leinosen kielentaju tukee hienosti niin arjesta kuin aavemaisuudestakin kertomista. Tarina huojuttaa lukijan odotuksia ja saa pysymään varpaillaan.”
– Helena Miettinen / Savon Sanomat (arvio romaanista Metsän
äiti)

 

Osta Katve verkkokaupastamme!

Saatavana myös e-kirjana Elisa Kirjasta.

Anne Leinonen: Katve
ISBN 978-952-7215-95-1 nidottu
ISBN 978-952-7215-96-8 epub
ISBN 978-952-7215-97-5 epub+drm
Kansi: Tapio Ruotsalainen
282 s.
Julkaisu 15.5.2020

Entä jos löytöretket olisi tehty ilma-aluksilla? – Uutuusromaani Tuulten amiraali vie matkalle vaihtoehtohistoriaan

Tuulten amiraalin kansikuva. Taustalla vanha kartta, etualalla steampunk-henkinen ilmalaiva ja kompassi.

Mia Myllymäen romaani Tuulten amiraali on erilainen tulkinta löytöretkien ajasta. Vaihtoehtohistoriallinen seikkailu ja sen Kristoffer Kolumbusta muistuttava päähenkilö herättävät ajatuksia suuruudenhulluuden kiroista.

Portugali 1492. Ilmalaivat kohoavat taivaalle höyrytekniikan ja magian voimalla. Onnea tavoittelevat kapteenit ja tuulia taivuttelevat laivamestarit ovat valmiita laajentamaan tunnetun maailman rajoja.

Kapteeni Cristo Colom unelmoi matkasta meren yli länteen, kultaisten kattojen ja kallisarvoisten mausteiden valtakuntaan. Toiveet näyttävät käyvän toteen, kun Portugalin ja Espanjan kuninkaalliset antavat Criston suunnitelmille tukensa. Mutta milloin haave muuttuu pakkomielteeksi, ja mitä Cristo lopulta meren takana kohtaakaan?

Kokkolalainen Mia Myllymäki kirjoittaa monipuolista spekulatiivista fiktiota. Häneltä on julkaistu romaani Väkevä mieli (Osuuskumma 2017) ja useita kummia novelleja. Myllymäen toinen romaani Tuulten amiraali on yllätyksellinen matka vaihtoehtoisessa historiassa sekä voimallinen tarina vallan tavoittelusta, unelmista ja vapauden hinnasta.

”Sanotaan, että linnut ovat vapaita. Mutta se on valetta, jota syötämme itsellemme, jotta emme ajattelisi, että vapaus on jotain saavuttamatonta.”

 

Osta Tuulten amiraali helposti verkkokaupastamme:

Saatavilla myös e-kirjana Elisa Kirjasta.

Mia Myllymäki: Tuulten amiraali
ISBN 978-952-7215-89-0 (nidottu)
ISBN 978-952-7215-90-6 (epub) 
ISBN 978-952-7215-91-3 (epub+drm)
Kansi: Anu Korpinen
336 s.
Ilmestyy 1.4.2020

Kuinka käy scifikirjailijalta erotiikka? – Uusi antologia kiihottaa muutakin kuin mielikuvitusta

Kiima-novelliantologian kansi. Kolme sensuellia liekeistä tai savusta muodostuvaa hahmoa.

Osuuskumman uusi novelliantologia, Kiima, laittaa fantasian seksuaaliseen fantasiaan. Yhdeksän kokenutta kirjailijaa näyttää, että erotiikka ja spekulatiivinen fiktio ovat oivallisia petikumppaneita.

Koskikiima viettelee varomattoman neidon. Uupunut sotilas etsii nautintoa ja vapautusta vihollisen sylistä. Nautinnon solmut avautuvat.

Osuuskumma-kustannus on kunnostautunut antologioiden eli usean tekijän novellikokoelmien julkaisijana vuodesta 2012. Nyt osuuskunnan kirjailijat näyttävät uutuusantologiassa Kiima, kuinka onnistuu erotiikan yhdistäminen scifiin tai fantasiaan. Antologiassa ovat mukana sellaiset suomalaisen spekulatiivisen fiktion kärkinimet kuin Magdalena Hai ja J.S. Meresmaa. Sen ovat toimittaneet Anni Kuu Nupponen ja Artemis Kelosaari, joista kumpikin on aiemmin ansioitunut eroottisen spefin kirjoittajana.

Kiima vie lukijansa niin keijukuningattaren saleihin kuin kaukaisille planeetoille. Yhdeksässä tarinassa erotiikka tarkoittaa hekumaa, vaaraa ja lohtua – nautintoa unohtamatta. Antologia on suunnattu aikuislukijalle.

Hän katseli minua ja hymyili.
”Minulle kerrottiin, että olet soturi. Siltä todella vaikuttaa.” Hänen ilmeensä ei värähtänytkään. ”Nyt, riisuudu.”
O.E. Lönnberg: Kuningatar

 

Osta Kiima verkkokaupastamme!

Saatavana myös e-kirjana Elisa Kirjasta.

 

Kiima: eroottisia tarinoita
Toim. Anni Kuu Nupponen & Artemis Kelosaari
Kirjoittajat: Magdalena Hai, Tuisku Havusalo, 
Juha Jyrkäs, Artemis Kelosaari, O.E. Lönnberg, 
J.S. Meresmaa, Hanna Morre, Anni Kuu Nupponen, Solina Riekkola
Kansi: Rami Ilviö
ISBN 978-952-7215-92-0 nidottu
ISBN 978-952-7215-93-7 epub
ISBN 978-952-7215-94-4 epub+drm
Ilmestyy 30.3.2020
Do NOT follow this link or you will be banned from the site!