Maija Nyströmin kauhistuttava Nurkka kertoo turvaverkkojen puutteesta ja menneisyyden läsnäolosta nykyisyydessä
01.04.2026
Kauhunovelleistaan tunnetun Maija Nyströmin esikoisromaani Nurkka kertoo eriarvoisuudesta, ulkopuolisuudesta ja naisiin kohdistuvista vaatimuksista, jotka sekä muuttuvat että säilyvät samoina halki vuosikymmenten. Nyström avaa tässä haastattelussa vaikuttimiaan ja hyytävän kauhuromaanin syntyä.
Miksi kirjoitat niin paljon nimenomaan kauhua?
Kauhun estetiikka hirviöineen on aina viehättänyt ja puhutellut minua. Grimmin veljesten satukokoelma oli Peppi Pitkätossun ohella ensimmäisiä kirjoja, joita lainasin opittuani lukemaan. Kun aloin kirjoittaa, kauhu tuli salakavalasti ja toisaalta luontevasti osaksi tyyliäni. Koen, että maailman synkkien puolien kanssa olisi hyvä olla sinut.
Millaisia välineitä kauhu lajityyppinä antaa kirjoittajalle?
Kauhu tarjoaa keinoja etäännyttää reaalimaailman pelkoja sekä mahdollisuuden käsitellä niitä symbolisella tasolla. Kauhu kohtaa toisinaan vieläkin paheksuntaa, mutta minulle se on joitakin muita genrejä lempeämpi, koska yliluonnolliseen liittyy tietty lapsenomaisuus. Itse en esimerkiksi nykyisin halua lukea raakoja ja realistisia väkivaltakuvauksia tai tositarinoita ihmisten kaltoinkohtelusta.
Millaista taustatutkimusta olet tehnyt ja mikä inspiroi sinua?
Minulla on historia-alan koulutustausta, mutta en pidä itseäni kovin järjestelmällisenä taustatyön tekijänä. Olen toki vuosien varrella lukenut esimerkiksi sukupuolen ja seksuaalisuuden historiaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta, kauno- ja muistelmakirjallisuutta siirtolaisuudesta sekä aikalaiskirjallisuutta. Minua kiinnostavat ihmisten mentaaliset tilat ja ajatusmaailmat heidän oman aikansa raameissa.
Olen myös kiinnostunut siitä, miten tulkitsemme historiaa nykypäivästä käsin. Halusin siksi tarttua ajatukseen menneisyyden menestystarinoista ja käsitellä niitä, joiden elämä ei muutu kerralla tai helposti uusien tuulien puhaltaessa. Eri aikatasojen avulla tahdoin tavoitella historian läsnäoloa nykyhetkessä sekä pohtia sitä, miten vaikeaa on saada kiinni menneisyyden totuudesta. Se koostuu aina väistämättä sirpaleisista tarinoista.
Entä kuinka Nurkan päähenkilö Saana syntyi?
Luulen, että idea Saanasta syntyi alunperin turhautumisesta työmarkkinoihin, joille pääsy oli sukupolvelleni hankalaa 2000–2010-luvuilla. Kirjoitin hänelle ammatit, joista myös itselläni on kokemusta. Halusin kirjoittaa kauhutarinan epätoivoon suistuvasta päähenkilöstä, joka on nainen mutta ei uhri tai sankari, vaan häiritsevänkin särmikäs ja toisaalta epävarma tyyppi. Saana on siinä mielessä surullinen hahmo, että hänellä on näennäisesti kaikki mahdollisuudet elämässä, mutta sosiaalinen pääoma ja turvaverkot puuttuvat. Tätä itse tiedostamatta hän kokee ulkopuolisuutta. Se synnyttää vihaa ja katkeruutta sekä eskapismia toisenlaiseen todellisuuteen ja paremmaksi kuviteltuun menneisyyteen.
Tykkään käyttää teksteissä minäkertojaa. Ehkä se johtuu teatteriharrastuksestani. Näyttelijänä on tottunut tarkastelemaan maailmaa toisen ihmisen nahkoista käsin.
Nurkka on selvästi yhteiskunnallinen teos. Miten tärkeänä pidät yhteiskunnallisuutta tarinoissa?
On oleellista nostaa esiin asioita, jotka ovat yhteiskunnassamme ongelmallisia, ja osoittaa, kuinka moniulotteisina eri ilmiöt voivat eri ihmisille näyttäytyä. Taiteen ei välttämättä tarvitse esittää suoria väitteitä, mutta se voi ravistella ja herättää kysymyksiä. Tarvitaan monenlaisia ääniä. Vaikka monet ongelmat säilyvät valitettavasti samoina, jokaisen sukupolven on hyvä kertoa itse omat tarinansa.
Esikoisromaanisi on nyt julkaistu. Mitä aiot seuraavaksi?
Seuraavaksi keskityn toimittamaan kirjoja, joista lisää myöhemmin! Kauhua luvassa.
Maija Nyströmin valokuva: Jaana Vuola