“Iättömät” punoo yhteen tieteen, mytologian ja työelämän

Forsgrenin kirjojen ideat syntyvät monista juurista. Syyskuussa ilmestynyt Iättömät yhdistää myyttisen shamanismin, yritysmaailman raadollisuuden ja ihmisen ikuisen halun pysyä nuorena.

Kun opiskelija ja yrittäjäsuvun perillinen Emmi Korpisuo löytää kyvyn kuulla metsien maaperässä elävien mykorritsarihmastojen puhetta, tarjoavat iättömät rihmasto-olennot keinoa, jonka avulla ihmiset voivat elää satoja vuosia terveinä ja nuorekkaina. Emmi aavistaa vaaran, mutta hänen toimitusjohtajaäitinsä Laura ja isoisänsä Pekka tahtovat pelastaa perheyrityksen sitä uhkaavalta konkurssilta. Yritys kehittää iättömien lahjasta seerumihoidon, jota aletaan myydä miljardööreille kaikkialla maailmassa. Mutta ikuisen nuoruuden todellinen hinta on korkeampi kuin edes Emmi on osannut arvata.

– Idea Iättömiin on lähtöisin artikkeleista, joita luin muun muassa New Scientist -lehdestä ja Scientific Americanista, Forsgren kertoo. Hän oli törmännyt tutkimuksiin, joissa todettiin sienirihmastojen muistuttavan monin tavoin ihmisen hermosoluverkostoja.

– Niillä saattaa olla olemassa jonkinlaista ajatustoimintaa, ja koska metsänpohjien mykorritsasienten rihmastot voivat elää hyvin vanhoiksi, aloin pohtia, että niillä saattaa olla myös meitä vanhempaa kulttuuria, Forsgren sanoo.

Ajatus johti ketjuun “mitä jos” -kysymyksiä: mitä jos sienirihmastot todella pystyisivät kommunikoimaan – ja mitä jos ne olisivat vaikuttaneet ihmiskunnan historiaan?

– Ihmiset ovat Ihmiset ovat käyttäneet sieniä pitkään ja niitä käytetään yhä vieläkin leivän leipomisessa, oluen panemisessa ja viinin tekemisessä. Mitä jos se olisikin ollut tietoista toimintaa myös rihmastoilta meille päin? Forsgren pohtii.

Iättömät-romaanin saaminen juuri oikeaan muotoonsa vaati jonkin verran taustatyötä. Forsgren luki kirjoja sienitutkijoilta ja luki samalla myös sienten psykedeelisistä ominaisuuksista.

– Psykedeelinen ulottuvuus on osa kirjaa, sillä rihmasto-olennot pystyvät tuottamaan hallusinaatioita ihmisille, Forsgren kertoo, mutta ei halua paljastaa liikaa olentojen olemuksesta.

Työelämä ja ikuisen nuoruuden kaipuu

Vaikka Iättömät liikkuu šamanismissa ja jopa uskonnonkaltaisissa teemoissa, sen päänäyttämönä toimii työelämä.

– Halusin kuvata sitä, minkälaisia ihmiset ovat töissä, koska vietämme kuitenkin aika ison osan elämästämme työpaikalla. Yritysmaailma tuli siihen mukaan tavallaan luonnollisesti, Forsgren kertoo.

Samalla tarina kietoutuu ikuisen nuoruuden tavoitteluun. Iättömissä aihetta katsotaan molemmilta puolilta pöytää – on niitä, jotka hakeutuvat nuorentaviin hoitoihin, ja toisaalta niitä, jotka eivät tarvitse ikuista nuoruutta elääkseen täyspainoista elämää. Romaanissa esiintyy myös iäkkäämpiä hahmoja, joiden Forsgren ei halunnut katoavan taustalle, vaan toimivan tarinan ytimessä.

Iättömissä sukupolvien ketju näkyy erityisesti Lauran ja hänen tyttärensä Emmin suhteessa. Suhteet myös rakentuvat erilaisten kolmioiden varaan.

– Emmillä on useita erilaisia kolmioita, mutta yksi keskeinen on hänen suhteensa äitiinsä Lauraan ja isoisäänsä Pekkaan. Välillä Emmi jää hämmentävään välikäteen, kun Pekka ja Laura, isä ja tytär, eivät pärjää samassa talossa, Forsgren summaa.

– Kirjoissani on usein päähenkilö, jolla on henkisiä vaikeuksia. Se tekee ihmisestä haavoittuvan, ja ehkä sellaiseen henkilöön on helpompi samastua. Emmin tarinassa kyse on kehityksestä, siitä että hän löytää oman suuntansa ja motivaationsa elämälle.

Myös muunlajisilla on tärkeä rooli tarinassa.

– Yksi romaanin teemoista sivuaa šamanismia, jossa henkieläimet ovat perinteisesti olleet tärkeitä. Halusin, että Emmillä on pieni koira, joka sopii hänen elämäänsä. Myöhemmin mukaan tulee myös kissa, Forsgren kertoo.

Rihmastosta ruudulle?

Aluksi Iättömät oli syntymässä aivan toisenlaisessa muodossa, kun Forsgren kirjoitti tarinaa televisiosarjaksi. Hän ja Take Two Studios -tuotantoyhtiön tuottaja kävivät pitchaamassa sarjan konseptia Seriencamp-festivaaleilla Kölnissä, mutta päätti sitten kirjoittaa romaanin.

Optio-oikeudet tv-versioon on myyty, mutta kirjailija suhtautuu odotuksiin maltilla.

– On helpompi saada romaani julkaistua kuin tv-sarja tuotantoon asti, hän toteaa.

Forsgren pyrkii kirjoittamaan mahdollisimman monenlaisille lukijoille.

– Iättömiä voi lukea kauhuna, scifinä, työelämäromaanina ja sukusaagana – tai vaikka uskonnollisena pohdintana. Huumori on yksi tapa, jolla pyrin pitämään kirjan avoimena erilaisille lukijoille, hän summaa.

Mutta, mitä Iättömyys merkitsee Carita Forsgrenille itselleen?

– Jotain sen täytyy merkitä, koska olen kaksi kirjaa jo siitä aiheesta kirjoittanut, hän naurahtaa. – Kun ikää alkaa kertyä itselle, kuolevaisuuden ja vanhenemisen teemat alkavat väistämättä pohdituttaa.