Kiertue: Jyväskylä 19.10.2013

tuulet_voimistuvat_kansiluonnos

Kuvittele tulevaisuus -kiertue jatkuu! Jyväskylän Science Fiction Seura 42 järjestää scifistisen Lokacon-tapahtuman Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa lauantaina 19.10.2013.

Huomenna tuulet voimistuvat -antologian toimittaja Saara Henriksson ja novellisti Tarja Sipiläinen keskustelevat kirjasta ja ekoscifistä klo 12.50-13.35.

Lämpimästi tervetuloa!

Koko tapahtuman ohjelma täällä.

Jussi Katajala: Mare Nostrum

Jussi-Katajala

Kun ekoscifiantologiaan ryhdyttiin etsimään tekstejä, päätin kirjoittaa siitä, kuinka ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos saattaa antaa jollekin toiselle lajille mahdollisuuden kehittyä ihmisen kilpailijaksi. Ajatus ei ole niin outo kuin miltä se saattaa ensin tuntua. Ilmastonmuutos on useimpien lajien kannalta huono asia, mutta joillekin se antaa mahdollisuuden kasvaa. Esimerkiksi Beaufortin saarella asuvien jääpingviinien kanta on lähes kaksinkertaistunut viime vuosikymmeninä, koska lumen sulaminen laajentaa niiden pesimäaluetta. Kyseessä on vain paikallinen ilmiö, mutta on selvää, että kaikki lajit eivät kärsi ilmastonmuutoksesta.

Tarinan kannalta oli tärkeää, että lajin kehitystä ei havaittaisi ennen kuin se olisi edennyt evoluutiossaan tarpeeksi pitkälle. Tämän vuoksi päädyin käyttämään jännärimäistä lähestymistapaa, jossa päähenkilöt yrittävät yhdistellä yksittäisiä tiedonpalasia saadakseen kokonaiskuvan siitä, mitä on tapahtumassa. Salaperäisyyden säilyttämiseksi uuden lajin asuinympäristöksi valikoitui valtameri, sillä tiedämme syvällä meressä tapahtuvista asioista vähemmän kuin Marsin tapahtumista. Vaikka meriä on tutkittu vuosikymmeniä, elävästä jättiläiskalmarista saatiin videokuvaa sen omassa elinympäristössä vasta tammikuussa 2013. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkea pinnan alla piileskelee.

Olin jo aikaisemmin lukenut ilmastonmuutoksen vaikutuksesta humboldtinkalmareihin, joten ne olivat ensimmäinen vaihtoehto uudeksi älylliseksi lajiksi. Tursaiden fysiologia olisi sopinut tarinaan vielä paremmin, mutta sopivaa lajia ei löytynyt. Olin myös lukenut seepioiden tavasta saalistaa rapuja välkyttämällä ihollaan psykedeelisiä värikuvioita. Ajatus hypnoosia käyttävästä eläimestä oli niin outo, että halusin käyttää sitä jossain tarinassa. Humboldtinkalmarit kommunikoivat muuttamalla ihonväriään, joten niidenkin voisi olettaa pystyvän samanlaiseen hypnotisointiin kuin seepiat. Sukellusveneistä, NCSI:stä ja muusta sellaisesta oli helppo löytää tietoa internetistä.

Ihmisen tasolla olevan älyn kehittymisen perusteleminen oli luultavasti hankalin osuus. Kukaan kun ei tiedä, mikä sytytti älyn kipinän alkuihmisissä. On täysi mysteeri, miksi Homo habilis ryhtyi kehittämään kivisiä työkaluja tai miten Homo habilis oppi tulenteon taidon. Se on kuitenkin varmaa, että tulen myötä ihmisen ruokavalio muuttui ja kypsennetystä ruoasta sai enemmän energiaa aivotoimintaan. Vedessä ei tulta pysty tekemään, mutta humboldtinkalmareille tarjolla olevan ruoan määrä on kasvanut. Lonkeroilla pystyy käyttämään työkaluja, kalmarien aivotoiminta nopeutuu merivesien lämmetessä ja humboldtinkalmareilla on jo nyt jonkinlainen alkeellinen kieli, sillä ne osaavat koordinoida saalistustaan. Sanoisin, että kaikki ihmismäisen älyn rakennuselementit  ovat jo olemassa.

Koko ihmiskunnan tuhoutuminen ilmastonmuutoksen vuoksi on hyvin epätodennäköistä. Kun Toban tulivuori purkautui 70000 vuotta sitten tuhka aiheutti kuuden vuoden pituisen talven ja ihmispopulaatio romahti alle kymmeneen tuhanteen yksilöön. Ihmiset kuitenkin selviytyivät, koska lajimme on äärimmäisen sopeutuvainen. Ihmiskunta on myös hyötynyt aikaisemmista ilmastonmuutoksista. Edellisen jääkauden päättyminen tuhosi mammutit, mutta mahdollisti ihmisen levittäytymisen uusille asuinalueille. Ilmastonmuutoksen kulttuuriset vaikutukset voivat sen sijaan olla mittavia. Keskiajan lämmin kausi sekä sen jälkeinen pieni jääkausi tuhosivat ja loivat valtakuntia. Sama lienee edessä nytkin, mutta on mahdotonta arvioida yksittäisten valtioiden kuten Suomen kohtaloa.

Kaikesta tutkimisesta huolimatta ilmastonmuutoksen toimintamekanismit, osatekijät ja vaikutukset ovat edelleen suurelta osin mysteerejä. Simulaatioilla on saatu aikaan ennusteita, mutta pitkällä aikavälillä lämpötilan nousulla on joissain ennusteissa lähes kymmenen asteen virhemarginaali. Ihmisen toiminta ei ole koskaan aikaisemmin vaikuttanut samalla tavalla maapalloon, joten täydellisen mallin kehittäminen ennusteita varten on mahdotonta. Ainoa mahdollisuus on tutkia ilmastonmuutosta entistä laajemmin ja tarkemmin, jotta sen toimintamekanismeja ymmärretään paremmin ja asioiden korjaamiseksi pystytään tekemään oikeita asioita.

Olen ilmastonmuutoksen suhteen sekä pessimisti että optimisti. Yhtäältä olen pessimisti, koska vuosikymmenien ja vuosisatojen aikaskaalat ovat useimmille ihmisille liian abstrakteja asioita. Vaikka kaikki tietävät, että terveellisillä elintavoilla elää pidempään, harva kuitenkaan muuttaa käyttäytymistään tänään, jotta olisi paremmassa kunnossa jäädessään eläkkeelle joskus vuosikymmenten päästä. Siihenhän on vielä niin paljon aikaa, että elintapojaan ehtii kyllä muuttaa myöhemminkin. Ei siis ole ihme, että ajatus omien elintapojen muuttamisesta tänään, jotta keskilämpötila olisi pienempi 2050-luvulla tuntuu vieraalta.

Toisaalta olen optimisti, koska ihmiskunta kykenee vaikuttamaan asioihin halutessaan. Otsonikerroksen suojeluun löytyi tahtoa kun asian puolesta oli tarpeeksi tieteellistä todistusaineistoa. Sama tulee tapahtumaan ilmastonmuutoksenkin kanssa, mutta nopeita ratkaisuja ei kannata odottaa. Aikaa ensimmäisistä otsonikatohavainnoista CFC-yhdisteiden käyttöä rajoittavaan Montrealin pöytäkirjaan kului yli vuosikymmen eikä ongelmaa ole vieläkään ratkaistu kokonaan, mutta otsonia tuhoavien yhdisteiden määrä on kuitenkin laskenut. Ilmastonmuutos on otsonikatoa laajempi ja monimutkaisempi ongelma, joten siihen reagointi vie enemmän aikaa. Mikään ei muutu yhdessä yössä.

Kuvaraportti: Lappeenranta 20.9.

tuulet_voimistuvat_kansiluonnos

Kuvittele tulevaisuus -kiertue vieraili Lappeenrannan kaupunginkirjastossa syyskuisena perjantaina. Teemaan sopivasti kaupungissa oli tuona päivänä ilmainen joukkoliikenne ja kaupunginkirjaston musiikkisalissakin mukavasti väkeä. Tilaisuudessa puhuttivat kuluttamalla säästäminen ja viherpesu, tekstiilin liikatuotanto ja kierrätys sekä maailman muuttaminen tekstien kautta.

image

Huomenna tuulet voimistuvat -kirjailijat Thorel, Saara Henriksson ja Tarja Sipiläinen matkalla esiintymään. Kuvassa mukana myös Magdalena Hai (etualalla). Kuva: J.S.Meresmaa

image

Saara Henriksson kyselee J.S.Meresmaalta vaikeita kysymyksiä Lintukoto-novellin teemoista. Kuva: Tarja Sipiläinen

image

Panelistit keskittyvät kuuntelemaan otetta J.S.Meremaan novellista. Kuva: Kari Välimäki