Kauheat lapset & Vaskinainen

Kirjailijat Anne Leinonen ja Anni Nupponen haastattelevat toisiaan syksyllä 2015 julkaistujen romaaniensa tiimoilta:

Anni Nupponen - Kauheat lapset

Anni Nupponen – Kauheat lapset

ANNE: Mistä Anni sait idean Kauheisiin lapsiin?

ANNI: Useampi ihminen kysyi, tuleeko ”Joka ratasta pyörittää” -novellille joskus jatkoa. Harasin ajatusta vastaan, ei ollut vielä kerrottavaa. Sitten alkoi itää ideoita Marikin ja Trillin suhteesta – millaiseksi se olisi voinut kehittyä? Hahmoja alkoi syntyä, ensimmäisenä suloinen myrkynkeittäjä La Lua Osuuskumman steampunk-kuvaussession jälkeen. Pieniä puroja siis, joista alkoi kasvaa joki.

Vaskinainen on ilmeisesti ollut tekeillä jo pitkään? Millainen sen kirjoitusprosessi on ollut?

ANNE: Hauska yhteensattuma, sillä Vaskinaisen taustallakin on novelli. Tai oikeastaan kaksi. Portin sivuilla ja myöhemmin novellikokoelmassani ”Valkeita lankoja” (2006) ilmestyi kolme novellia, jotka sijoittuvat kehittelemääni kalevalais-suomimytologiamaailmaan. Niistä erityisesti ”Lautturin tytär” ja ”Noitanaisen salli elää” sisältävät suoria yhtymäkohtia tähän romaaniin.

Anne Leinonen - Vaskinainen

Anne Leinonen – Vaskinainen

Vaskinaisen ensiaskeleet tietokoneellani päiväytyvät vuoteen 2003. Silloin olen ensi kertaa hahmotellut tarinaa, joka yhdistäisi novelleja. Mutta vasta vuonna 2008 hahmottelin tarinan, jossa on kolme keskeistä henkilöä: vastentahtoinen sankari Niilas, noitanainen Ulpukka sekä vaskinen nainen. Raakatekstin kirjoitin vuoden 2008 Nanowrimossa, mutta sen jälkeen tarina on kirjoitettu ainakin viisi kertaa uusiksi.

Kysymys: Oliko sinulla novellissa & romaanissani maailma vai henkilöt ensin? Kuinka lähdit rakentamaan kokonaisuutta?

ANNI: Novellin ensimmäinen ajatus oli ”museoon on piilotettu irtonaisia päitä”. Siitä lähti rakentumaan maailma. Mutta kirjoitan maailmaa mieluiten jonkun henkilöhahmon kautta. Siksi henkilö tulee tavallaan ensin. Sekä novellissa että romaanissa on sama päähenkilö, joten maailma nähdään vahvasti Trillin silmin.

Taustalla on kuitenkin pitkäjänteinen maailmankehittely. Ja mietin paljon sitä, miten laajalle levinnyt konflikti saadaan kerrottua päähenkilön kokemusmaailman kautta sortumatta raskaisiin infodumppehin tai päälleliimattuun selittelyyn. 

Kauheiden lasten eräs interteksti ja innoittaja on Terminator II -elokuva. Onko Vaskinaisella esikuvia, innoittajia, intertekstejä?

ANNE:Vaskinaisella on juuret syvällä suomalaisessa mytologiassa, kansainvälisissä myyteissä ja musiikissa. Kuuntelin tarinaa kirjoittaessani paljon muun muassa Korpiklaania, ja eräs ”Könnin kuokkamies” -niminen biisi oli suorana inspiraationa mm. loppupuolella oleville steampunk-vaikutteisille koneille. Yllättävää olikin sitten myöhemmin tutustua Juha Jyrkäs -nimiseen artistiin ja kirjoittajaan, joka olikin tehnyt laulun sanat, ja joka sitten myöhemmin liittyi Osuuskumman jäseneksi ja on ollut mukana monissa yhteisissä projekteissa.

Vaskinaisessa on vahvana elementtinä luonto: kuvaan suota, metsää ja myös manalan vetisiä ja kallioisia maisemia. Millainen on sinun Kauheiden lapsiesi luontosuhde?

ANNI: Tästä ei kerrota kirjassa, mutta avaan maailman taustoja. Kauheiden lasten tapahtumapaikka, kaupunkivaltio Rautakaupunki, on käytännössä tuontiruoan varassa. Se on valtio, jossa on ennen viljelty maata. Sitten teknologia alkoi kehittyä, syntyvyys laski ja yhtäkkiä oltiinkin tilanteessa, jossa kaikki valtion resurssit oli valjastettu teknologian palvelukseen eikä maanviljeljöitä oikein ollutkaan. Ryhdyttiin ostamaan tuontivilja ja palkkaamaan siirtotyöläisiä ja samalla kiristämään naapurivaltioita omalla, ylivertaisella teknologialla. 

Ja toki kun puhutaan teknologiasta, jolla ihmisikää voidaan pidentää 300-vuotiaaksi, niin onhan luontosuhde ihan kieroutunut 🙂 Klassinen frankensteinmainen transhumanistinen unelma kuoleman voittamisesta. 

Päähenkilö Trill kyllä haaveilee välillä ryhtyvänsä maanviljelijäksi, mutta se on ennemmin romanttinen ajatus vapaudesta kuin minkäänlainen käytännön suunnitelma.

Kerro Vaskinaisen päähenkilöistä. Onko heissä suosikkia? Oliko heidät millaista kirjoittaa – tappelivatko vastaan vai antautuivatko kerrottaviksi?

ANNE: Henkilöhahmoilla on taustaa jo aiemmista tarinoista, ja esimerkiksi hieman omituinen Ulpukka oli läheinen jo novellin kirjoittamisesta saakka. Erikoisuus selittyy lapsuudella ja nuoruudella – kai sitä ihminen vähän omituiseksi muuttuu, jos on pelätty noita ja toisaalta elänyt eristyksissä yhdeksän vuotta. Suosikkini hahmoista on kuitenkin Vaskinainen itse, joka käy tarinassa melkoisen tunneskaalan ja muutoksen läpi. Helppoja nämä hahmot eivät koskaan ole olleet, vaikka heidän tarinansa on tuttu pitkään ollutkin. Jospa he nyt tämän tarinan ansiosta rauhoittuvat hetkeksi (kunnes vaativat lisäseikkailuita).

Lopuksi, palaammeko Kauheiden lapsien maailmaan vielä jatkossa?

ANNI: Jatko on suunnitteilla 🙂

ANNE: Sitä odotellessa!