Osuuskumma Finnconissa 2018

Taas on se aika kesästä, eli spekulatiivisen fiktion ystävät kokoontuvat tulevana viikonloppuna Turun Finnconiin. Osuuskumman kirjailijoita voit nähdä ja kuulla lukuisissa ohjelmissa, joihin voit tutustua tarkemmin alla. Myyntipöydästämme voit käydä ostamassa loppukesän lukemiset.

Kummalintu odottaa kuumeisesti pääsevänsä Turkuun pitkän tauon jälkeen ja toivoo näkevänsä siellä sinutkin! Tapahtuma on ilmainen.

PERJANTAI 13.7.

Stampunk International -julkistusmatinea
(18.00–22.00 Linnankatu 33)

Osuuskumma julkaisee Finnconissa kansainvälisen steampunk-antologian Steampunk International. Antologian virallinen julkistus on lauantaina Finnconin iltabileiden yhteydessä, mutta Osuuskumma järjestää jo perjantaina kaupunkiin saapuneille kirjallisuusmatinean työhuonekompleksi Työhuone 33:ssa. Luvassa on ääneenluettuja tekstejä, vapaata seurustelua ja taatusti höyryistä tunnelmaa.

Tapahtumapaikalla voi sivistyneeseen viktoriaaniseen tyyliin nauttia omia virvokkeita ja paikan päältä voi tietysti myös ostaa Steampunk International -antologiaa. Matinean jälkeen siirrytään muutaman korttelin matka panimoravintola Kouluun.

LAUANTAI 14.7.

Fantastinen matkaopas
(11.00–11.45, XX, Agora)

Pandimensionaalisen matkatoimiston agentti ja opas Ismo Nuoli haastattelee paneelissa kirjailijoita, jotka larppaavat kirjojensa hahmoja ja mainostavat omia maailmojaan. Shimo Suntila (pj.), Magdalena Hai, Sini Helminen ja Liliana Lento.

Buffy 20 vuotta -paneeli
(11.00–11.45, XV, Natura)

Buffy Vampyyrintappajan ensijulkaisusta tuli viime vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Sarja oli ensimmäisiä, joissa nuori nainen oli fyysinen toimintasankari omilla ansioillaan. Millä tavalla sarja on vaikuttanut faneihin ja kirjoittajiin? Vampyyrintappajan merkityksestä keskustelevat Vesa Sisättö (pj.), Hanna Morre Matilainen, Anni Nupponen ja Olli Lönnberg.

Visuaalinen kirjoittaminen
(12.00–12.45, XV, Natura)

Visuaalinen kirjoittaminen ja visuaaliset inspiraation lähteet spefissä. Magdalena Hai (pj.) Mixu Lauronen, J.S. Meresmaa ja Anni Nupponen.

Nescitus – Dystopia tuntemattoman kauhusta (kuunnelma)
(12.00–12.45, XXII, Agora)

S.A. Hakkaraisen Nescitus on dystopia maailmasta, jossa on olemassa vain yksi Kaupunki. Esityksessä kuullaan kirjan prologi äänikirjaversiona.

Suuri Suomi-scifi keskustelu
(13.00–13.45, IX, Natura)

Moderni suomalainen tieteis- ja fantasiakirjallisuus sai alkunsa 1980- ja 1990-lukujen genrelehdissä. Tänä päivänä kotimaisia alan kirjoja julkaistaan jo kymmenittäin vuodessa ja useat suomalaiset kirjailijat ovat tehneet kansainvälisen läpimurtonsa. Kuinka tähän on tultu ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Toni Jerrman (pj.), Anne Leinonen, J.S. Meresmaa ja Johanna Sinisalo.

Stepanin koodeksin tuhannet kasvot
(13.00–13.45, XX, Agora)

Stepanin koodeksi, tuo Suomen oma Cthulhu-mythos, on kasvanut jo neljänteen antologiaan. Mitkä ovat jaettujen tarustojen uhat ja mahdollisuudet? Mihin kirotun kirjan kuvasto taipuu; miten välttää ennalta-arvattavuus? Artemis Kelosaari (pj.), Boris Hurtta, Samuli Antila, Markus Harju, Henna Sinisalo.

Aikamatkaajan Espoo -julkistuspaneeli
(15.00–15.45, XX, Agora)

Aikamatkailijan Espoo -teos vie lukijansa aikamatkalle halki Suomen toiseksi suurimman kaupungin menneisyyden ja tulevaisuuden. Tekijät kertovat teoksen synnystä ja antavat matkavinkkejä aikalomakautta varten. Marjut Katajala (pj.), Jussi Katajala, Tarja Sipiläinen ja Shimo Suntila.

Kissat ja kirjailijat
(15.00–15.45, XIV, Natura)

Kissat ovat innoittaneet useita kirjailijoita. Mikä kissoissa kiehtoo ja miksi niin moni kirjailija lumoutuu juuri kissaeläimistä? Anni Nupponen (pj.), Anu Korpinen ja Artemis Kelosaari.

Urbaani fantasia
(15.00–15.45, XV, Natura)

Urbaani fantasia voi sijoittua sekä historiallisiin että tulevaisuuden ympäristöihin. Mielikuvituksen rajoja koettelevissa kaupungeissa elävät niin ihmiset kuin maagiset olennotkin. Saara Henriksson (pj.), Samuli Antila ja Mia Myllymäki.

Tuoretta verta – paneeli kauhun kirjoittajalle
(16.00–16.45, XX, Agora)

Uunituoreen kauhukirjoittamisen oppaan toimittajat ja kirjoittajat pohtivat kauhun kirjoittamista ja kauhuoppaan syntyprosessia. Miten hyvää kauhua kirjoitetaan? Mikä innosti kokoamaan kirjoittamisoppaan kauhun kirjoittajille? Sara Palermo, Pyry Palermo (pj.) Marko Hautala, Mia Myllymäki, Boris Hurtta ja Artemis Kelosaari.

Kirjoituskissan käyttö
(16.00–16.45, XIV, Natura)

Mikä on kirjoituskissa ja mihin sitä käytetään? Esitelmä kirjoituskissan hankkimisesta, käyttämisestä ja hyödyistä. Runsaasti kuvamateriaalia. Esitelmän pitää kirjailija Anni Nupponen, jolla on pitkä kokemus kirjoituskissan käytöstä.

Mikä ihmeen YA?
(16.00–16.45, XV, Natura)

Young Adult -kirjallisuus on ollut jo pitkään kovaa valuuttaa ulkomailla ja on nyt vakiinnuttamassa asemaansa myös suomalaisessa spefissä. Mutta missä kulkevat YA:n rajat? Onko YA genre vai ikäluokitus? Keitä ovat YA:n lukijat? Katri Alatalo (pj.), Sini Helminen, Elina Pitkäkangas, J.S. Meresmaa ja Magdalena Hai.

Megajulkkarit
(19.00–16.45, Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18)

Osuuskumma julkistaa kansainvälisen antologiansa Steampunk International. Tilaisuudessa julkistetaan myös viisi muuta teosta: Valitut: Suomen presidenttien salainen historia (Tutka), Genreblender: antologia (Tutka), Tuoretta verta: Kauhukirjoittajan opas (Stk), Tulikirjaimet ja muita sivuja Stepanin koodeksista (Kuoriaiskirjat) ja Aikamatkailijan Espoo (ESC)

SUNNUNTAI 15.7.

Eeppistä suomalaista fantasiaa, kiitos
(11.00–11.45, XXII, Agora)

Eeppisen fantasian taitajat keskustelevat kotimaisen eeppisen fantasian tarjonnasta ja sen mahdollisista haasteista ja muutoksista. Entä miltä näyttää eeppisen fantasian tulevaisuus? J.S. Meresmaa (pj.), Katri Alatalo ja Ilkka Auer.

Suklaata, suomuja ja mikrolonkeroita
(11.00–11.45, XIV, Natura)

Erotiikan kirjoittamisesta ja merkityksessä spefissä keskustelevat kirjailijat Anne Leinonen (pj.), Hanna Morre Matilainen, Magdalena Hai ja Carita Forsgren.

Hyvän ja pahan yhteiskunta
(11.00–11.45, XV, Natura)

Spekulatiivinen fiktio ei ole pelkkää klassisen hyvän ja pahan välisen taistelun kuvaamista, vaan sen avulla voi käsitellä arkoja ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Millaista on hyvän ja pahan välinen suhteellisuus? Samuli Antila (pj.), Mia Myllymäki, Christine Thorel ja Taru Luojola.

Myyttien moninainen käyttö
(13.00–13.45, XIV, Natura)

Myytit ovat läsnä arjessa ja kirjallisuudessa. Perinteiset sadut, tarinat ja myytit kiertävät uusiin tarinoihin ja genreihin. Miten perinteinen ja moderni kohtaavat, ja mikä on moderniteetin myytti? Mixu Lauronen (pj.), Carita Forsgren, Christine Thorel ja Sami Hakkarainen.

Suosittelemme scifiklassikoita
(14.00–14.45, XI, Natura)

Panelistit kertovat suosikeistaan vanhemmista scifi-klassikoista, miksi suosittelevat niitä genrestä vasta kiinnostuneille ja mitä inspiraatiota niistä voi olla nykylukijalle ja -kirjoittajalle. Lucilla Lin (pj.), Mixu Lauronen, Jani Saxell, Jussi Katajala ja Shimo Suntila.

Pienkustantaja on uusi musta
(14.00–14.45, XX, Agora)

Miksi spefikustantamoja on ilmestynyt kuin sieniä sateella? Pienkustantajien edustajat keskustelevat siitä, kannattaako spefin kustantaminen ja missä on heidän markkinarakonsa. Matti Järvinen (pj.), Erkka Leppänen, Juri Nummelin ja Taru Luojola.

Noitia, noitia!
(14.00–14.45, XV, Natura)

Noidat ovat aina ajankohtaisia! Kirjallisuuden ja elokuvien klassikkonoitia sekä kirjailijoiden omia luomuksia esittelevät Magdalena Hai ja Anne Leinonen.

Keidän ääni kuuluu, kenellä on valta?
(15.00–15.45, XIV, Natura)

Kirjailijoiden ajatuksia vähemmistöön kuuluvien henkilöhahmojen kirjoittamisesta. J.S. Meresmaa (pj.), Magdalena Hai ja Taru Luojola.

Osuuskumma tarjoaa nyt suomikummaa ranskaksi

Osuuskumman uusin novelliantologia tarjoaa tunnettujen kotimaisten tekijöiden novelleja ranskaksi. Teos on osa kansainvälistä Osuuskumma International -julkaisusarjaa.

Kansi: J.S. Meresmaa

Je lui ai demandé pourquoi il avait creusé autant de trous. Avait-il du mal à décider où le fossé devait commencer ?
« La terre est pleine de pierres, et si dure, pas moyen de trouver le bon endroit, a-t-il répondu. Creuser un fossé, c’est comme jouer de la guitare, il faut que chaque note soit à sa place, et puis il faut y mettre de l’émotion. »

Anne Leinonen: Le Lièvre

Quand je ne regarde pas on Osuuskumma International -julkaisusarjan uusin teos. Eurocon Nemo 2018 -tapahtumaa vietetään Ranskan Amiensissa ja Euroconin yhteydessä Osuuskumma haluaa tarjota ranskankieliselle yleisölle suomalaisen spekulatiivisen nykyfiktion helmiä.

Antologian kahdeksan novellia vievät lukijan pohjoisen loppumattomiin metsiin, Vainaansuolle ja joen jumalan luo. Ne taistelevat stereotypioita vastaan, luovat yhteyksiä ja häiritsevät. Novellien kirjoittajat ovat niin spekulatiivisen fiktion konkareita kuin tuoreita tekijöitä.

Quand je ne regarde pas
Toimittajat: J.S. Meresmaa & Maria Carole

Novellit:
O.E. Lönnberg: Poupée de chiffons
Anne Leinonen: Le Lièvre
J.S. Meresmaa: L’étérnité, comme d’habitude
Magdalena Hai: Le marais au Mort
Anni Nupponen: Le dieu de la Rivière
Tiina Raevaara: La Mort de Matilda
Maija Haavisto: Quand je ne regarde pas
Maria Carole: Mon roudoudou, mon adorée

Käännös: Martin Carayol
160 s.
Julkaisu: 15.6.2018

ISBN 978-952-7215-56-2 nidottu
ISBN 978-952-7215-57-9 ePub
ISBN 978-952-7215-58-6 ePub+suojaus
ISBN 978-952-7215-59-3 mobi

Osta Quand je ne regarde pas Osuuskumman verkkokaupasta:

E-kirja: Kobo Store, Elisa Kirja

Quand je ne regarde pas

Quand je ne regarde pas présente la scène fantastique finlandaise aux lecteurs francophones.

Couverture : J.S. Meresmaa

Je lui ai demandé pourquoi il avait creusé autant de trous. Avait-il du mal à décider où le fossé devait commencer ?
« La terre est pleine de pierres, et si dure, pas moyen de trouver le bon endroit, a-t-il répondu. Creuser un fossé, c’est comme jouer de la guitare, il faut que chaque note soit à sa place, et puis il faut y mettre de l’émotion. »
Anne Leinonen : Le Lièvre

Dans la cadre d’Eurocon Nemo 2018 qui sera organisé à Amiens, France, Osuuskumma International publie son premier anthologie en français. Nous voulons vous présenter des perles de la fiction finlandaise contemporaine avec son point de vue féminin fort et original.

Quand je ne regarde pas vous transporte d’une aire de jeux aux forêts infinies du nord, sur le marais aux morts ou à la rencontre du dieu de la rivière. Les nouvelles de l’anthologie trouvent leur ancrage dans la nature finlandaise – dans celle qui nous entoure mais aussi dans notre personnalité. Ils ne s’arrêtent pas à la mythologie, mais questionnent aussi l’actualité et l’évolution technologique. Ils combattent les stéréotypes, créent des liens, surprennent et dérangent.

Les huit nouvelles du recueil représentent une variété d’auteurs finlandais que vous ne connaissez peut-être pas encore, mais après les avoir lus vous aurez envie d’en savoir d’avantage.

Quand je ne regarde pas
Eds. J.S. Meresmaa & Maria Carole

Nouvelles :
O.E. Lönnberg : Poupée de chiffons
Anne Leinonen : Le Lièvre
J.S. Meresmaa : L’étérnité, comme d’habitude
Magdalena Hai : Le marais au Mort
Anni Nupponen : Le dieu de la Rivière
Tiina Raevaara : La Mort de Matilda
Maija Haavisto : Quand je ne regarde pas
Maria Carole : Mon roudoudou, mon adorée

Traduction : Martin Carayol
160 pages
Publication : 15.6.2018

ISBN 978-952-7215-56-2 broché
ISBN 978-952-7215-57-9 ePub
ISBN 978-952-7215-58-6 ePub+DRM
ISBN 978-952-7215-59-3 mobi

Achat :

Version numérique (ePub) : Kobo Store

Raapalistin tarinat kasvoivat novellikokoelmaksi

Esikoiskirjailija Mixu Lauronen on ollut pitkään mukana suomalaisessa fandomissa. ”Kirjoittajilta saa parhaat neuvot kirjoittamiseen”, Lauronen kiteyttää yhteisöllisyyden merkityksen kirjoittamiselleen.

Laurosen esikoisteos on kokoelma tarinoita Kontiaisesta: sokeasta tietäjästä, joka selvittelee matkansa varrelle osuvia rikoksia. Muun muassa raapaleistaan tuttu Lauronen aikoi ensin kirjoittaa vain yhden kontiaistarinan, mutta siitä kaikki vasta lähtikin liikkeelle.

– Huomasin, että Kontiaisella onkin useampi tarina kerrottavanaan, Lauronen muistelee tunnelmiaan sen jälkeen, kun ensimmäinen novelli Sielulintu oli julkaistu Aavetaajuus-podcastissa.

Novellikokoelman synty otti aikansa, ja tekstien takaa on löydettävissä monia vaikutteita. Lauronen oli jo pitkään halunnut kokeilla dekkaria lajityyppinä, ja koska dekkarit ovat monesti henkilövetoisia, tarvittiin ensinnäkin kunnon päähenkilö. Tähän yhdistyi Laurosen pitkäaikainen kiinnostus shamanismiin.

– Erityisesti Runequest-roolipelin tapa käsitellä shamaaneja on kiehtova. Siinä korostuu shamaanien asema tämän maailman ja alisen välissä.

Myös muun muassa Daredevil-sarjakuvat ja Agatha Christien kirjat ovat olleet Lauroselle tärkeitä esikuvia. Kontiaisen hahmossa on paljon Hercule Poirotia.

– Poirotilla on tapana joutua keskelle tapahtumia ilman, että hän erityisesti hakeutuu rikosten pariin. Sama pätee minun tietäjääni.

Tärkeitä kirjailijoita Lauroselle ovat olleet myös muun muassa Lordi Dunsany, Cordwainer Smith sekä Leena Krohn.

– Raapalistina ihailen suuresti Dunsanyn tiivistä ilmaisua. Esimerkiksi hänen novellissaan ”What Have We Come To” on vain 41 sanaa! Cordwainer Smith puolestaan oli visionääri, jolla oli ainutlaatuinen tapa nähdä maailma. ”Kiinalaisilmiö” (When the People Fell) on aiheuttanut minussa suurimman ihmetyksen tunnun ikinä.

Lauronen kertoo, että pyrkii lukemaan myös genren ulkopuolelta. Raapalenikkari viihtyy toisinaan varsinaisten tiiliskivienkin äärellä hyvin.

– Suurin yllätys viime vuosina on ollut Volter Kilven mainio Alastalon salissa.

 Fandomin tuki

 Mixu Lauronen on julkaissut raapaleita ja novelleja jo vuodesta 1990 asti. Pitkän linjan kirjoittajana hän on ehtinyt nähdä ja kokea paljon suomalaisella spefikentällä. Laurosen mukaan kotimainen spefi on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi, ja taso on noussut sitä mukaa, kun into oman tekstin julkaisemisesta on muuttunut määrätietoisemmaksi ja kunnianhimoisemmaksi työksi.

– Suomalaisen spefin ei tarvitse lainkaan hävetä kansainvälisen rinnalla, Lauronen toteaa. – Meillä on ihan omia juttujamme. Esimerkiksi raapaleiden kirjoittaminen on käsitykseni mukaan paljon harvinaisempaa muualla.

Fandomin tärkeyttä omalle kirjoittamiselle on vaikea liikaa korostaa.

– Suomalaisten spefistien tapaaminen on oikea ideasampo, ja samalla se kannustaa jatkamaan. Juuri yhteisöllisyys on se, mikä minua suomalaisessa spefin kirjoittamisessa kiehtoo. En taatusti jaksaisi kirjoittaa yksinäni ja lähettää tuotosta kustantajille siinä toivossa, että joku tärppäisi. Kirjoittajilta saa parhaat neuvot kirjoittamiseen.

Kirjoitusrytmiä etsimässä

 Vaikka tukea fandomista siis tuleekin, omaa kirjoitustyötään Lauronen luonnehtii vaihtelevaksi. Välillä tulee pitkiäkin taukoja, ja vaikka raapaleita syntyy tasaisesti, ei niitä kirjoittaessa ehdi syntyä flow’ta.

– Minun pitäisi kirjoittaa huomattavasti enemmän. Jos kirjoittaisin vaikka vain liuskan päivässä, rytmi säilyisi. Kyllä, lupaan tässä itselleni kirjoittaa tästedes enemmän.

Erinomaista, sillä Kontiaisellakin saattaa vielä joskus olla lisää tarinoita kerrottavanaan… Kontiainen on sokea, ja usein proosatekstien kuvauksessa korostuu näköaisti. Millaista on kirjoittaa novelleja sokean päähenkilön näkökulmasta?

– En usko, että sokeat tekevät vammastaan jatkuvasti isoa numeroa. Olen tietoisesti jättänyt lukijan pääteltäväksi, mistä Kontiainen tietää, että henkilö, jolle hän puhuu, on pitkä, tai että mistä hän tietää lähellä olevan järven. Koska Kontiaisella ei ole Daredevilin superaisteja, huijaan vähän antamalla Variksen hänelle varasilmiksi. Sokea päähenkilö oli itse asiassa kirjallisesti helpompi ratkaisu kuin luulin.

Kontiaisella on tosiaan tärkeänä matkakumppaninaan mukana salaperäinen Varis. Jos Mixu Laurosella itsellään olisi tällainen eläinkumppani, mikä eläin se olisi ja miksi?

– Varis, rotta tai koira. Varislinnut ovat suunnattoman älykkäitä ja itsetietoisia eläimiä. Ei ole sattumaa, että Kontiaisen seurassa on Varis. Variksella on ollut suomalaisessa perinteessä paikka pahanilmanlintuna, ja se korostaa Kontiaisen ja Variksen toiseutta. Rotat ovat myös älykkäitä ja hirvittävän sosiaalisia. Nekin ovat hylkiöitä. Jos ottaisin koiran, se olisi karkeakarvainen kääpiömäyräkoira, jonka nimi olisi Teppo. Mikään muu rotu ei kelpaisi. Jostain syystä Teppo tuntuu sopivan sellaisen nimeksi.

 

Mixu Laurosta haastatteli Katri Alatalo.

Steampunk on kansainvälistä!

Osuuskumman uusin novelliantologia tarjoilee maistiaisia eurooppalaiselta steampunk-kentältä – Portugalista, Briteistä ja Suomesta. Kolmen kustantamon yhteistyönä syntynyt antologia ilmestyy kolmessa maassa, kolmella eri kielellä.

Kansi: J.S. Meresmaa

Isaac ponnisti hitaasti jaloilleen. Siipien paino särki edelleen rintaa, mutta maahan iskeytymisen avaamat haavat olivat parantumaan päin. Isaacin kävellessä siivet myötäilivät hänen liikkeitään, niiden kuparisina hohtavat kärjet nostivat kieppuvan tomuspiraalien vanan hänen jälkeensä. Isaac kiersi kätensä Yksikorvan ympärille ja painautui tämän selkää vasten.
”Kerro minulle”, Isaac kuiskasi.

– Magdalena Hai: Siivekäs mies Isaac

Karkuteille lähtenyt automaton, epäonnekas sarvikuono ja omapäinen silinterihattu… Näitä ja monia muita ihmeellisyyksiä seikkailee kirjan monipuolisissa ja tunnelmiltaan vaihtelevissa tarinoissa, joiden välillä viihteellisenkin pinnan alla kuultaa perustavanlaatuisia kysymyksiä ihmisyydestä, tasa-arvosta ja oikeuden-mukaisuudesta.

Antologia syntyi tarpeesta tutustua eurooppalaisten naapureidemme kirjallisuuteen. ”Barcelonassa vuonna 2016 pidetyssä tieteiskirjallisuustapahtumassa, Euroconissa, kuulin saman toiveen lukuisilta tahoilta: lukijoilta, faneilta, kustantamoilta, kirjailijoilta. Euroopan sisäinen kulttuuri-vaihto voisi olla aktiivisempaa. Meitä kiinnostaa, miltä spekulatiivinen fiktio näyttää niissäkin maissa, joiden kieltä emme osaa”, kertoo suomenkielisen painoksen toimittanut J.S. Meresmaa esipuheessaan. Englanninkielisen painoksen on toimittanut NewCon Press -kustantamon perustaja Ian Whates ja portugalinkielisen Pedro Cipriano Editorial Divergência -kustantamosta.

Kirjoittajat ovat kotimaassaan tunnettuja tekijöitä, ja heidän tähän antologiaan kirjoittamansa tarinat ovat ensimmäistä kertaa saatavilla alkuperäisen kielialueen ulkopuolella.

Steampunk International
Toimittaja: J.S. Meresmaa

Kirjoittajat:
George Mann
Jonathan Green
Derry O’Dowd
Anton Stark
Diana Pinguicha
Pedro Cipriano
Anne Leinonen
Magdalena Hai
J.S. Meresmaa

Suomentaja: Markus Harju
222 s.
Julkaistu: 30.5.2018

ISBN 978-952-7215-60-9 nidottu
ISBN 978-952-7215-61-6 ePub
ISBN 978-952-7215-62-3 ePub+suojaus
ISBN 978-952-7215-63-0 mobi

Osta Steampunk International Osuuskumman verkkokaupasta: