Kuvaa kissa-antologia eläimen kanssa!

Internet ja kissat ovat aina olleet erottamattomia. Osuuskumma on yhdistänyt kissat ja kirjat julkaisemalla antologian Varjoisilta kujilta.

Tämän pyhän kolminaisuuden kunniaksi järjestämme arvonnan ”Kuvaa kissa-antologia eläimen kanssa”.

Ohjeet:

Ota kuva, jossa on sekä Varjoisilta kujilta että eläin. Eläimen ei tarvitse olla kissa, eikä edes perinteinen lemmikki. Matkusta vaikka Afrikkaan ja näppää kuva antologiaa lukevasta kirahvista.

Jaa kuva Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä (tai miksei muuallakin, mutta sitä emme ehkä näe) ja tägää @Osuuskumma sekä #VarjoisiltaKujilta.

Osallistumisaikaa on 26.3. klo 23 saakka.

Osallistujien kesken arvotaan kolme voittajaa, jotka saavat yhden vapaavalintaisen Osuuskumman painetun kirjan ja yhden e-kirjan.

Seuraa myös meitä somessa: Facebook, Twitter, Instagram.

– – –
Osuuskummajaiset saavat osallistua omilla kuvillaan, mutta palkintojen arvonnan ajaksi heidät suljetaan kissankoppaan.

Liskon häntä kertoo ihmisten välisistä yhteyksistä

Kari Välimäen haastattelussa Osuuskumman esikoiskirjailija Christine Thorel.

Kari Välimäki: Kirjailija Christine Thorel, olet kirjoittanut romaanin Liskon häntä (Osuuskumma 2016). Mitä kirjoittaminen merkitsee sinulle, miksi kirjoitat?
Christine Thorel: Samalla, kun tarinat syntyvät sisälläni, syntyy väkevä tarve saada ne ulos. Kirjoittaminen on tämän sisäisen pakon hoitamista. Kirjoittaminen on itseilmaisun kanava ja lähes edellytys kaiken muun, esimerkiksi perhe-elämän sujuvuudelle.

KV: Olet myös toimittanut useita kirjoja, kuten Osuuskummalta juuri ilmestyneet Ajantakojat ja Varjoisilta kujilta. Miten kuvailisit tekstin toimittamista ja sitä, miten se liittyy luovaan kirjoittamiseen?
CT: Siinä on selvä linkki. Toimittaessani toisten tekstejä olen oppinut käyttämään työkaluja, joita sovellan omaankin tekstiini ja päinvastoin. Toimittaminen on mieluisaa, sillä siitä puuttuu kirjoittamisen sisäinen pakko. On hienoa nähdä, mitä teksti kaipaa, ja kertoa muutostarpeesta kirjailijalle, joka tekee muutokset oman harkintansa mukaan. Teksti paranee ilman, että sitä tarvitsee itse muokata tai hakea ratkaisuja sen ongelmakohtiin.
Christine Thorel ja Liskon häntä

KV: Palataan teokseen Liskon häntä, jonka tapahtumat sijoittuvat autiomaahan. Se on ympäristönä kovasti erilainen kuin Suomi. Mikä sai sinut sijoittamaan teoksesi juuri autiomaahan?
CT: En tiedä. Tarina tuli tavallisesta arki-illasta. Olin perheen kanssa olohuoneessa, kun tarina henkilöineen ja ympäristöineen nousi mieleeni. Ryhdyin välittömästi kirjoittamaan ja istuin koneen ääressä seuraavan puoli tuntia mitään näkemättä tai kuulematta. Siitä se lähti. Olohuoneesta.

KV: Päähenkilösi Aalmei, nuori mies, vaikuttaa ristiriitaiselta ja käy selvästi läpi omaa sopeutumiskamppailuaan usean eri kansan arvojen ristitulessa. Miten kuvailisit tätä kamppailua?
CT: Aalmei on ulkopuolinen suhteessa jokaiseen kansaan. Aalmein ankea lapsuus ja ulkopuolisuuden kokemus ovat synnyttäneet tarpeen selvitä itsenäisesti. Aalmei ei osaa luottaa mihinkään eikä tehdä yhteistyötä, silti hänellä on vahva hyväksytyksi tulemisen tarve. Tarinan kannalta Aalmei on katalyytti, hän saa asioita tapahtumaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

KV: Autiomaassa vesi on kriittinen resurssi ja luonnonvara. Minusta se, miten asiaa käsittelet, kertoo yleisesti maailman luonnonvarojen käytöstä. Miten odotat tekstisi vaikuttavan lukijoihin?
CT: Kirjassa on omistuskirjoitus vedelle. Vesi on tärkeä meille kaikille, ei pelkästään autiomaassa asuville. Toivon, että kirja vaikuttaa ihmisten luontokäsitykseen, auttaa ihmisiä arvostamaan luontoa.

KV: Kun tutustuin Aalmein tarinaan ensimmäistä kertaa, se oli vielä novelli. Päätitkö sinä itse kirjoittaa sen romaaniksi, vai vaatiko tarina sitä? Miten päädyit varsin vaativaan kehitystyöhön?
CT: Tarina vaati sitä. Kun olin saanut novellin kirjoitettua, tiesin, että se jatkuisi toisena novellina. Kun se oli valmis, kolmas oli tulossa. Jo silloin ajattelin niitä osina, ja näin, että teksti kasvaisi romaaniksi. Neljättä osaa kirjoittaessani pelkäsin, että aina tulee uusia osia, ja halusin laittaa pisteen koko tarinan kirjoittamiselle. Järjestin itselleni kirjoitusretriitin ja löin viimeisen pisteen paikoilleen. Väkisin.

KV: Jatkuuko Aalmein tarina vielä? Vai kirjoitatko jo jotain muuta?
CT: Aalmein tarina on kerrottu, joskin samassa maailmassa on henkilöitä, joista voisi kertoa. Lisäksi on muitakin tarinoita, jotka sopisivat Aalmein maailmaan tai sen reunoille. Nyt kirjoitan uutta romaania aivan eri metodilla kuin aiemmin. Metodia voisi kutsua romaani-improvisaatioksi.

KV: Millaista lukijakuntaa Liskon häntä voisi kiinnostaa?
CT: Ajattelen, että Liskon häntä on antropologista fantasiaa, joten se sopii myyteistä, antropologiasta, ympäristöstä tai yleensä fantasiasta kiinnostuneille lukijoille.

KV: Mainitsit myytit. Mikä niiden merkitys on tarinassasi?
CT: Halusin laajentaa tekstin perspektiiviä ja oivalsin, että myyteillä syntyy toinen näkökulma Aalmein kertojaäänen rinnalle. Myyteillä sain kerrottua tarinan maailmasta ilman infodumppia tai keinotekoisia näkökulmahenkilöitä. Tästä syntyi muuten sattumoisin samanlainen rakenne kuin Richard Adamsin teoksessa Ruohometsän kansa. Tribute to that.

KV: Kiitos kirjailija Christine Thorel. Saakoot teoksesi runsaasti lukijoita, olkoot uusintapainoksesi lukuisat.
CT: Heh. Kiitos.

– – –

Lisätietoja teoksesta: Liskon häntä.
Christine Thorelin kirjailijasivu.

Helmikuu vie sinut seikkailemaan ajassa ja varjoisilla kujilla

Osuuskumman kevät käynnistyy kahden vinkeän novelliantologian myötä. Ajantakojat vie lukijan matkalle ajasta ja paikasta toiseen raapaleiden voimin, Varjoisilta kujilta taas on ehdotonta lukemistoa kaikille kissojen alistamille.

Ajantakojat kansi

Kansi: Maria Carole

”Kaikki tajusivat, mitä se tarkoitti. Meitä oli huijattu.”
– Mixu Lauronen

Aika kuluu. Kellopeliseppä kilkuttaa alasintaan ja takoo tarinalenkkejä, -ketjuja ja -verkkoja. Minä tahansa hetkenä aika saattaa hypähtää tuntemattomaan suuntaan yllättävin seurauksin: historia muuttuu, maailmanloput ja maailmanalut seuraavat toisiaan.

Ajantakojat on raapaleantologia, jossa sinä valitset. Millaisen maailmanhistorian tai tulevaisuuden rakennat?

Sataviisi satasanaista tarinaa kahdeksaltatoista tekijältä. Sinulle kirjoitettu.

—-

Ajantakojissa seikkailemassa: Maria Carole, Maija Haavisto, Magdalena Hai, Jussi Katajala, Artemis Kelosaari, Anu Korpinen, Taru Kumara-Moisio, Mixu Lauronen, Taru Luojola, O.E. Lönnberg, J.S. Meresmaa, Anni Nupponen, Mikko Rauhala, Tarja Sipiläinen ja M.A. Tyrskyluoto.

Christine Thorel ja Kari Välimäki (toim.): Ajantakojat
978-952-7215-18-0 Nidottu
978-952-7215-19-7 ePub
978-952-7215-20-3 ePub+suojaus (kirjastojakeluun)

135 s. | Julkaisu: helmikuu 2017

Hanki Ajantakojat e-kirjana: Elisa Kirja.

Hanki Ajantakojat painettuna:

* * *

Varjoisilta kujilta kansi

Kansi: M. A. Tyrskyluoto

”Mikä ihmeen kissa sinä oikein olet?” se sanoi.
– Artemis Kelosaari

Varjoisilta kujilta löydät kissamaisia ihmisiä ja inhimillisiä kissoja. Antologian kissat tassuttelevat rikospaikalle, etsivät Rottakuningasta ja kohtaavat vampyyrin, mutta ennen kaikkea ne ovat suloisia ja salaperäisiä – kuten kissat ovat.

Osuuskumman tuore antologia kokoaa yhteen 11 uutta kissa-aiheista novellia. Uskallatko ottaa kirjan kainaloon ja kuunnella kehräystä?

—-

Varjoisille kujille eksyneenä: Maija Haavisto, Janos Honkonen, Jussi Katajala, Artemis Kelosaari, Anu ja Eero Korpinen, Taru Kumara-Moisio, J.S. Meresmaa, Anni Nupponen, Mikko Rauhala, Timo Saarto ja Tarja Sipiläinen.

Shimo Suntila ja Christine Thorel (toim.): Varjoisilta kujilta
978-952-6642-65-9 Nidottu
978-952-6642-66-6 ePub
978-952-7215-21-0 ePub+suojaus (kirjastojakeluun)

224 s. | Julkaisu: helmikuu 2017

Hanki Varjoisilta kujilta e-kirjana
: Elisa Kirja.

Hanki Varjoisilta kujilta painettuna:

Esikoisromaani tuo tuulahduksen autiomaasta

˝Näyttäisimme, mihin halveksitut varjot pystyisivät, ja he nöyrtyisivät kiitollisuudesta.˝

Kansi: Anne Alalantela

Kansi: Anne Alalantela

Christine Thorelin Liskon häntä tuo lämpimän tuulahduksen autiomaasta, jossa selviytyminen vaatii omat keinonsa.

”Olet kuin vesiliskon häntä. Osa liskoa, mutta kuitenkin irrallaan. Toisille elämä ja toisille kuolema, mutta et tarkoituksella. Et koskaan tarkoituksella. Sinä vain olet. Liskon häntä. Löydä rauhasi, vertaiseni.”

Aalmei haluaa tuhota turmeltunutta elämää viettävät kaupunkilaiset ja vapauttaa oman kansansa, jonka luota on tullut riistetyksi jo lapsena. Autiomaassa sujuvasti liikkuva Aalmei on unohtanut paljon, ja jaloa päämäärää tärkeämmäksi osoittautuu matka itseen. Hän joutuu valintojen risteykseen: yksi tie vie kaivatun oman perheen luokse, mutta toinen johtaa vihan liekkeihin.

Christine Thorel (s. 1978) on tamperelainen kustannustoimittaja ja kääntäjä. Hän kirjoittaa huumoria vakavissaan ja vakavia juttuja pilke silmäkulmassa, eikä arastele hypellä genrestä toiseen, kunhan mukana on jotakin outoa. Thorelilta on julkaistu aiemmin useita novelleja ja novellikäännöksiä. Liskon häntä on hänen esikoisromaaninsa.

– – –
Christine Thorel: Liskon häntä
ISBN 978-952-6642-75-8 nid.
ISBN 978-952-6642-76-5 ePub.
256 s.
Julkaisu: marraskuu 2016

– – –

Hanki Liskon häntä painettuna verkkokaupastamme:

Kummalinnun tärpit Helsingin Kirjamessuille 2016

Nyt se sitten lähestyy, vuoden suurin kirjallisuustapahtuma. Kuten tavallista, Osuuskumma on mukana mukavalla edustuksella ja kokonaisen kirjavaraston kanssa.

Meidät löytää osastolta 6g108 yhdessä Robustos-kustannuksen kanssa. (Jos etsitte meitä messulehdestä, osasto on tosiaan Robustoksen nimellä.) Voitte myös seurata ilmassa leijuvaa mainion spefikirjallisuuden tuntua. Tarjolla on uunituoreita uutuuksia ja messutarjouksia joka makuun.

Sijainti kirjamessuilla 6g108”Omia” ohjelmiamme tarjolla on neljä, kaikki perjantaikävijöille:

Tiedonjakaja vai tarinankertoja?
Pe 28.10. klo 11.30 – 12.30 — Kullervo

Tietokirjailijan ja kaunokirjailijan työ ovat hyvin erilaisia. Jokunen kirjailija tekee kumpaakin. Auttaako faktatausta fiktiota kirjoittaessa – ja toisin päin? Vai sekoittuvatko monitaiturin kaksi maailmaa joskus liikaakin? Onko tietokirjasta erityisen luontevaa siirtyä tieteiskirjallisuuteen?

Maija Haavisto, Tiina Raevaara, Risto Isomäki, Saara Henriksson ja Hanna ”Morre” Matilainen.


Spefin keinoin kiinni nykytodellisuuden kipukohtiin
Pe 28.10. klo 10.30 – 11.30 — Aino

Sensuurin välttämiseksi on hallitsevia arvosteltu parodian, piiloilmaisujen ja vaihtoehtoisten maailmojen avulla. Nyky-Suomessa kirjallisuutta ei enää juuri sensuroida. Miksi siis tarvitsemme spekulatiivista kirjallisuutta näyttääksemme nykytodellisuutemme kipukohtia?

Johanna Sinisalo, Kari Välimäki, Anu Holopainen ja Maija Haavisto.


Kirjallisuudenopetus ja vaihtoehtoiset maailmat
Pe 28.10. klo 10.30 – 11.00 — Kulttuurilava

Spekulatiivinen fiktio, esimerkiksi fantasia- ja tieteiskirjallisuus, paitsi ruokkivat mielikuvitusta, myös tarjoavat vaihtoehtomaailmoillaan loputtomasti pohdiskeltavaa ja vertailukohtia nykymaailman ilmiöihin. Miten tätä potentiaalia voisi entistä paremmin hyödyntää kirjallisuudenopetuksessa? Kirjailija-opettajat Taru Kumara-Moisio, Katri Alatalo ja Hanna Matilainen avaavat näkökulmia sekä spefi-kirjallisuuden erityispiirteisiin että kirjallisuudenopetukseen.


Samuli Antila: Vasalli
Pe 28.10. klo 13.30 – 14.00 — Kirjakahvila

Sotien laineet pyyhkivät yli Suomen. Anton havahtuu Kalevankankaan taisteluiden keskellä ja joutuu mukaan salaperäisen veljeskunnan ikiaikaisiin juonitteluihin. 1900-luvun alkupuoliskon Tampere herää eloon ja tunkee lukijan tajuntaan kaikkien aistien kautta. Vasalli näyttää lukijalle, kuinka nykypäivä peilaa historiaa – vastaanasettelujen aika ei ole ohi. Haastattelijana Jani Saxell.

Mutta ei siinä kaikki. Kummajaiskirjailijat edustavat myös muissa ohjelmissa. Käy katsomassa vaikka nämä:

perjantai 28.10.

Käsikirjoitus on valmis – mistä julkaisija?
klo 19.15-20.00 — KirjaKallio

Iso kustantamo, pikkukustantamo, osuuskunta, omakustanne, netissä julkaiseminen – kirjoittajalle on tarjolla nykyään lukuisia vaihtoehtoja julkaista, mutta miten valita se oikea? Kirjailijat Juha Jyrkäs, J.S. Meresmaa ja Tuomas Saloranta kertovat, keskustelun vetäjänä Vesa Sisättö.

lauantai 29.10.

Dekkarilauantai: HISTORIAN EVÄÄT
klo 12.00-13.00 — Mika Waltari

Miten tutkittua historiaa hyödynnetään kuvitteellisissa dekkareissa? Jari Hanski kysyy sitä kirjailijoilta. Terttu Autere, Jyrki Heino, Mikko Porvali, Jussi Katajala.

Steampunkin kirjalliset maisemat
klo 12.30-13.00 — Takauma

Steampunk on nouseva kirjallinen suuntaus Suomessakin. Millaisista elementeistä kotimainen höyrypunk rakentuu? Miten se eroaa fantasiasta ja scifistä? Keskustelemassa J.S. Meresmaa, Anni Nupponen ja Magdalena Hai, haastattelijana Paula Havaste.

sunnuntai 30.10.

Chick littiä yli genrerajojen
klo 10.30-11.30 — Aino

Chick lit – moderni naisten viihdekirjallisuus – tuo yleensä näyttämölle itsenäisiä kaupunkilaisnaisia. Voiko chick lit taipua muuhunkin? Entä jos mukaan sekoitetaan fantasiaa tai kirja suunnataan yläkouluikäisille? Genrerajoja rikkovasta chick litistä keskustelemassa Niina With, Tuija Lehtinen, Anna Hallava, Tiina Piilola ja Liliana Lento. Haastattelijana Maria Carole.

J.S. Meresmaa: Naakkamestari
klo 11.00-11.30 — KirjaKallio

Tampereelle vuoteen 1900 sijoittuva kertomus yhdistää vaihtoehtohistoriaa ja steampunkia. Naakkamestari kertoo vallasta, tekniikan murroksesta, vähemmistöistä ja selviytymisestä – eli juuri tästä päivästä. Haastattelijoina Kallion lukiolaiset.