Kotimaisen kirjallisuuden töpöhäntä: kustantaja ei mainosta ja kirjakauppa ei myy – ilmaislevityksestä ratkaisu?

Palkittu kotimainen spefikirjailija Pasi Ilmari Jääskeläinen repäisi eilen laittamalla kolmannen romaaninsa Sielut kulkevat sateessa ilmaislevitykseen, sillä kaksi vuotta vanha kirjaa pidetään kaupallisesti jo kauan sitten kuolleena. Tämä ei ole dramaattista liioittelua, vaan raadollinen totuus. Kotimainen kirja – etenkin spefikirja – on kaupallisesti kiinnostava tuote ehkä yhden vuosineljänneksen, minkä jälkeen se tippuu alennuslaariin ja vuoden kuluttua loppu painoksesta päätyy makuloitavaksi, eli suomeksi silppuriin. Kustantajat kokevat kirjojen olevan ongelmajätettä.

kirjaeiolekvartaali

Lue loppuun

Kaiken yllä etana – katso kirjatraileri, ennakkotilaa e-kirja ja lue ensimmäinen luku!

Esikoisromaanini Kaiken yllä etana julkaistaan 5.10. Esimakua tarinasta tarjoaa oheinen kirjatraileri.

Heräsikö mielenkiinto? Kirjan voi ennakkotilata painettuna täältä, sekä nyt myös ePub-muotoisena e-kirjana Elisa Kirja -palvelusta! Kun ennakkotilaat e-kirjan, saat alennuksen lisäksi luettavaksesi kirjan ensimmäisen luvun. Elisa Kirja -sovelluksen käyttäjille kirja päivittyy automaattisesti täyteen versioon julkaisupäivänä 5.10., muut voivat käydä silloin lataamassa täyden kirjan kopiosuojaamattomana ePub-tiedostona. Kyllä, kirja toimii myös Kindlellä.

Muistakaa lähimmäisiänne.

Näin luet Osuuskumman ePub-kirjoja Amazon Kindle -lukijalla!

Kindle-käyttäjät ovat kyselleet, miten ePub-muotoisia kirjoja pääsee lukemaan Amazonin lukulaitteella. Seuraavassa helpot ohjeet!

Amazon Kindle on luultavasti maailman suosituin e-kirjalukija, mutta se on kuitenkin suunniteltu tukemaan vain Amazonin omaa kirjakauppaa ja sen tiedostomuotoja (azw, KF8). Käytännössä kaikki muut merkittävät e-kirjalukijat ja -kirjakaupat käyttävät tai ainakin tukevat ePub-tiedostomuotoa, jossa myös Osuuskumman kirjat myydään.

ePub-muotoisia kirjoja voi lukea myös Kindlellä, mutta se vaatii pienen kääntöoperaation, joka ei ole onneksi kamalan vaikea.

1) Lataa ja asenna koneellesi Calibre-ohjelma, joka on tarkoitettu e-kirjojen muokkaamiseen, hallinnointiin ja konvertointiin.

2) Avaa e-kirja Calibressa. Voit tehdä sen joko klikkaamalla vasemman yläkulman Add books -nappia tai raahaamalla kirjatiedoston suoraan Calibren ikkunaan.

Lisää kirja Calibreen klikkaamalla Add books -nappia vasemmassa yläkulmassa, tai raahaa kirjatiedosto suoraan ikkunaan.

Lisää kirja Calibreen klikkaamalla Add books -nappia vasemmassa yläkulmassa, tai raahaa kirjatiedosto suoraan ikkunaan.

3) Liitä Kindle tietokoneeseen USB-kaapelilla. Hetken päästä Calibre havaitsee laitteen ja ohjelman ylälaidan valikkopalkiiin ilmestyy Send to Device ja  Device -nimiset napit.

4) Valitse haluamasi kirja, klikkaa Send to device -nappia, ja kun Calibre kysyy pitäisikö kirja konvertoida, klikkaa Yes.

Send to device -napilla voit lähettää kirjan koneeseen kytketylle lukulaitteelle.

Send to device -napilla voit lähettää kirjan koneeseen kytketylle lukulaitteelle.

5) Tadaa – kirjasi on nyt Kindlellä, jonka voi nyt irroittaa koneesta!

(Jos sinulla on Mac, muista ettet voi vain vetää USB-kaapelia irti. Klikkaa Device-napin vieressä olevaa pientä nuolta ja valitse aukeavasta valikosta Eject this device ennen kuin nyppäät johdon irti).

Calibre on etenkin aloittelijoille helpoin ohjelma tällaiseen kevyeen e-kirjojen tekniseen hallintaan. Teknisesti taitavampien käyttäjien kannattaa tutustua Amazonin KindleGen-ohjelmaan.

Kaiken yllä etana – spekulatiivista fiktiota romaanimuodossa Creative Commons -lisenssillä

Osuuskumma-kustannus julkaisee 5.10. Janos Honkosen esikoisromaanin Kaiken yllä etana lisenssillä, joka mahdollistaa sen vapaan ei-kaupallisen kopioimisen.

Kaiken yllä etana - kansikuva9.9.2013 Helsinki/Tampere — Osuuskumma-kustannus julkaisee lokakuun 5. päivä Janos Honkosen esikoisromaanin Kaiken yllä etana, joka sijoittuu assosiaation, muistin ja psykogeografian lakien mukaan toimivaan maailmaan. Tarinan päähenkilö Arre on alempi virkamies, joka juuttuu työn ja unettomuuden kierteeseen. Läheiset alkavat puhua tuntemattomia kieliä, unohtuvat ja katoavat. Maisemat muuttuvat. Kaupunki ja koko elämä kutistuvat vääjäämättömästi, ja kaiken yllä valtavat etanat seuraavat ihmisten liikkeitä.

”Joskus olisi hyvä vain kadota itse: linnoittautua ensimmäiseen löytyneeseen asuntoon, jättää vastaamatta puhelimeen ja olla avaamatta ovea. Antaa kaikkien kadottaa sinut, pyyhkiä taulu puhtaaksi ja aloittaa alusta.”

Kaiken yllä etana tutkii sitä, miten ihmiset hahmottavat sosiaalista ja fyysistä ympäristöään. Entä jos ihmiset ja paikat, joita ei ole pitkään aikaan ajatellut, katoaisivat oikeasti? Mitä tapahtuu, jos huomaa puhuvansa eri kieltä kuin läheisensä? Oliko lapsuuden maailma todellakin valoisampi, aurinkoisempi ja avarampi? Mitä tapahtuu maailmalle, kun keskittyy liiaksi työhönsä ja omiin ongelmiinsa? Kaiken yllä etana kertoo tarinan nuorten aikuisten elämästä maailmassa, joka toimii näiden erikoisten lainalaisuuksien mukaan.

Romaani julkaistaan sekä perinteisenä paperikirjana että e-kirjana, molemmat Creative Commons -lisenssillä, joka mahdollistaa kirjan epäkaupallisen kopioinnin. “Minulle oli alusta asti selvää, että haluan julkaista kirjani tällaisella lisenssillä. Etenkin e-kirjojen ostajat joutuvat kummastelemaan DRM-käyttörajoitteiden ja lisenssien paineessa saako ja voiko kirjaa lainata esimerkiksi puolisolle tai antaa kavereille luettavaksi”, kommentoi Honkonen ratkaisua. “Halusin, että lukijoilla on selvä tunne siitä, etteivät he riko lakeja tai lisenssejä antaessaan kirjan eteenpäin. En myöskään näe tällaista yksityistä kopiointia suurena ongelmana, vaan päinvastoin mahdollisuutena saada kirja mahdollisimman monen ulottuville. Toki uskon, että kirjaa myös myydään. Ihmiset haluavat tukea taidetta ja kulttuuria, joista pitävät.”

“Me emme jakele kirjaa ilmaiseksi, vaan myymme kirjaa, jota lukijat saavat kopioida. Suomen e-kirjamarkkinat ovat vasta nousussa, ja ajan mittaan kaikki tekijät hyötyvät lukijakunnan kasvusta”, kommentoi Osuuskumma-kustannuksen hallituksen puheenjohtaja Taru Luojola. “Creative commons -lisenssin käytöstä fiktion kaupallisessa levittämisessä on maailmalta hyviä ja mielenkiintoisia kokemuksia, ja ensiaskeleita on otettu Suomessakin. Toivomme, että Kaiken yllä etanan julkaisu CC-lisenssillä auttaa tuomaan laajempaan tietoisuuteen uusia tapoja julkaista materiaalia nettiaikakaudella, sekä auttaa osaltaan vauhdittamaan kotimaisia e-kirjamarkkinoita.”

Lisätietoja Kaiken yllä etana -romaanista ja sen myyntipaikoista: http://osuuskumma.fi/julkaisut/kaiken-ylla-etana/

Lisätietoja Creative Commons -lisenssistä:
http://creativecommons.fi
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0/

Arvostelukappaleet ja haastattelupyynnöt:

Janos Honkonen
Osuuskumma-kustannus, kirjailija
janos.honkonen@osuuskumma.fi
+358-40-7475967

Hanna Matilainen
Osuuskumma-kustannus, tiedottaja
hanna.matilainen@osuuskumma.fi
+358 45 63 83 856

Osuuskumma-kustannus

Osuuskumma-kustannus on osuuskuntamuotoinen kustantamo, joka julkaisee scifiä, fantasiaa, kauhua ja muuta spekulatiivista fiktiota niin romaani-, novelli- kuin lehtimuodossa käännöskirjallisuuttakaan unohtamatta. Osuuskumma on toiminut vuodesta 2012, ja se on tähän mennessä julkaissut mm. Suomen ensimmäisen steampunk-novellikokoelman.

Osuuskumma-kustannus verkossa

Web: http://www.osuuskumma.fi/
Facebook: http://www.facebook.com/osuuskumma
Twitter: https://twitter.com/Osuuskumma

Tekijät vastaan kuluttajat – tappelu, jossa on vain häviäjiä

Kirjailijakuva JanosKeskustelu käy jälleen kuumana tekijänoikeusasioista, tällä kertaa Järkeä tekijänoikeuteen -kansalaisaloitteen muodossa. Aloitetta sinänsä kommentoimatta haluaisin ottaa esille asian, joka minua on koko tämän vuosituhannen mietityttänyt, aina muinaisesta Napster-oikeudenkäynnistä asti.

Hieman taustaa. Olen itse sekä kulttuurityöläinen että diginatiivi kuluttaja. Olen urani aikana tunkenut sormeni ammatillisesti niin journalismiin, tieteelliseen tutkimukseen, TV-alalle, elokuva-alalle, kääntämiseen, peliteollisuuteen, koodaamiseen, tietokirjallisuuteen sekä tienannut jokusen kolikon musiikistakin. Kaikki nämä ovat kulttuuri-, viihde- ja sisältöaloja, joihin tekijänoikeudet liittyvät enemmän tai vähemmän kiinteästi. Tekijänoikeuksien valvonta ja sisältöteollisuuden toiminta on kuitenkin ollut monin osin ristiriidassa omien kulutustottumusteni kanssa, minkä lisäksi myös ammatillisesti on tullut törmättyä lukemattomia kertoja tilanteisiin, joissa tekijänoikeudet eivät yksinkertaisesti ole ajan tasalla vaan hankaloittavat jopa sisältöalan tekijän toimintaa. Vuonna 2005 onnistuin masinoimaan kampanjan, joka sai Lex Karpelan ja tekijänoikeudet nousemaan otsikoihin melkoisella ryminällä, ja siitä asti olen jauhanut aiheesta enemmän tai vähemmän aktiivisesti niin verkossa kuin sen ulkopuolella.

Edellä mainittu on asettanut minut siihen ikävään tilanteeseen, että puhun yhtä aikaa tekijänoikeuksien puolesta ja toisaalta järjestelmää vastaan. Ikävää tämä on siksi, että tekijänoikeuskeskustelu on ollut massiivisella tavalla polarisoitunutta ja mustavalkoista: joko olet tekijä, joka on ahne riistäjä, tai sitten olet piraatti, joka haluaa heti kaiken ilmaiseksi. Keskusteluilmapiiriä voi kuvata suurimman osan viimeisestä vuosikymmenestä lähinnä myrkylliseksi, joten äärikannoista pidättäytyvä on saanut tulitusta kummankin puolen juoksuhaudoista.

Luova- ja sisältöala on murroksessa ja kamppailua käydään monella taholla. Tietyt kaupalliset toimijat haluaisivat mahdollisimman paljon halpaa tai ilmaista sisältöä julkaistavaksi, taiteilijat ja muut sisällöntuottajat haluavat säilyttää toimeentulonsa lisäksi kontrollin teoksiinsa, ja kuluttajat haluaisivat ostaa viihdettä ja kulttuuria uuden teknologian mahdollistavilla tavoilla, joiden päälle sisältöteollisuus ei kuluttajien näkökulmasta näytä ymmärtävän ollenkaan. Vyyhti on aika monimutkainen, ja etenkin artistien kamppailussa kaupallisten toimijoiden kanssa on unohdettu eräs tärkeä seikka: miksi tätä hommaa oikeastaan tehdään?

Eikö nyt ole niin, että taiteilijat ja kulttuurityöläiset haluavat tehdä musiikkia, kirjoja, näytelmiä, pelejä ja muuta sisältöä faneilleen? Eikö tämä nyt ole koko homman perimmäinen tarkoitus? Eikö ole myöskin niin, että tämä tekijänoikeusvääntö on iskenyt kiilan juurikin tähän ja vääntänyt osapuolet erilleen: toisella puolella nähdään varkaita, jotka eivät halua maksaa mistään, toisella ahneita riistäjiä, joille ei mikään riitä.

Tämä on mielestäni kahtiajako, joka pitää purkaa pikimmiten. Kävi tämän kansalaisaloitteen miten kävi, tai oltiin siitä mitä mieltä tahansa, sitä voisi käyttää astinlautana koko tekijöiden ja kuluttajien välisen keskustelun uudelleenmäärittelemiseen. Koko tämä tekijänoikeuspaskamyrsky on hämärtänyt pahasti sen yksinkertaisen totuuden, että koko homman ytimenä on se, että kulttuurityöläiset luovat siistiä kamaa faneille, jotka tukevat heitä. Kaikki muu – koko teollisuus, firmat, tekijänoikeuslaki, TO-järjestöt ja niihin liittyvä toiminta – ovat olemassa vain tukeakseen tätä suhdetta. Mikäli ne eivät sitä tue, vaan aiheuttavat kahtiajakoa, järjestelmä tulee siltä osin korjata.

Heitän tässä tekijäpuolelle pallon: olen kuullut valtavan määrän valitusta siitä, että kuluttaja- tai ”piraattipuolella” ei ymmärretä yhtään, millaista on kulttuurityöläisen arki ja mitkä ovat realiteetit. Tämä on ihan totta. Kysyn kuitenkin: kenekäs syy se on? Kulttuuripuolen tiedotus on ollut hyvin pitkälti melkoisen ympäripyöreää mutinaa siitä, että taiteilija tarvitsee toimeentulonsa, asia käsitelty. Pahimmillaan se on ollut ”hassuja” hahmoja, jotka olisivat saaneet kuolemaan myötähäpeästä jo ilman sitä, että toinen osapuoli argumentoi samaan aikaan asialinjalla mm. nettilatailua koskevilla tutkimuksilla, laskelmilla tai muulla faktatiedolla. Seuraavan kerran kun tuntuu, etteivät  kuluttajat tajua alasi realiteetteja, mitäpä jos sitten kertoisit niistä heille. Itse avasin täällä elokuvarahoitusta. Kuuntele samalla, mitä kuluttajilla on sanottavaa – miten he haluaisivat nauttia tuottamastasi sisällöstä, mikä nykyjärjestelmässä hiertää ja miten asiat voitaisiin tehdä paremmin. Kuluttajat ja fanit – kannatta muistaa, että sisällön ja kulttuurin tekeminen on työtä. Aniharvalla tekijällä rovot menevät kokaiinilla täytettyjen limusiinien ostamiseen, useimmilla siihen asuntolainaan tai metwurstipakettiin. Olen saanut joskus itseni kiinni miettimästä, että viitsisinköhän ostaa 12 euron kirjaa, samalla kun odotan baaritiskillä illan kolmatta seitsemän euron erikoisolutta. Nämä ovat asioita, joita kannattaa hieman miettiä.

Ilmassa on toiveita keskusteluilmapiirin tervehtymisestä. Olen viikon verran nauttinut nettikeskustelusta, johon on osallistunut niin tekijöitä, sisältöbisneksen edustajia kuin Piraattipuolueen jäseniä, ja ensimmäistä kertaa minun muistissani asioista on jopa paikoin saatu jonkinlainen konsensus aikaiseksi. Kahdeksan vuoden vääntämisen jälkeen tämä sai minut todella iloiseksi: ehkäpä asiat nitkahtavat vaihteeksi eteenpäin.

Toivoisin, että seuraavan kahdeksan vuoden päästä tämä kuluttajien ja tekijöiden keinotekoinen vastakkainasettelu olisi jo historiaa. Sisältöteollisuus olisi sopeutunut digitaaliseen maailmaan – luonnollisesti samalla kitinällä ja tuomiopäivän toitotuksella joilla se otti vastaan VHS-nauhat ja C-kasetit, mutta sopeutunut kuitenkin – ja 2000-luvun alkupään urpoiluja katsottaisiin vaivaantuneena ja hieman häpeillen. Toivottavasti näinä päivinä ammutaan lähtölaukaus kyseiselle kehitykselle.

Miten tämä liittyy Osuuskummaan ja miksi pidän tästä meteliä täällä? Olen ollut mukana monessa ilmaisumuodossa, mutta fiktion kirjoittaminen on itselleni henkilökohtaisella tasolla tärkein. Olen itse ollut viimeiset kolme vuotta e-kirjojen suurkuluttaja, ja eräs surullisimmista kommenteista mitä olen kuullut kotimaisesta tarjonnasta oli ”Haluamme välttää musiikkiteollisuuden virheet. Siksi kaikki sähköiset kirjat pitää suojata DRM:llä.”. Kun Osuuskummaa perustettiin, kysyin varovasti, mikä on muun porukan suhtautuminen asiaan. Kun minulle kerrottiin, että perustuskirjaan on kirjattu, ettei DRM-rajoitteita käytetä, osuuskunta oli minulle myyty.

Tämä ei ole Osuuskumman virallinen kannanotto ja kaikkia osuuskummalaisia eivät kiinnosta digilevityksen tai tekijänoikeuslain tekniset yksityiskohdat – eikä tarvitsekaan. Kaikkia osuuskummalaisia kuitenkin kiinnostaa kirjoittaa tarinoita, jotka tavoittavat lukijat parhaalla mahdollisella tavalla heidän toivomassaan muodossa. Tässä porukassa tunnen oloni harvinaisen kotoisaksi.