16. joulukuuta – Voittoja

Joulukalenteri16

Kirjailijalla on polullaan valtava määrä pettymyksiä ja tappioita, vaikka kuinka tekisi töitä. Siksi voittoja on juhlittava, kun sellaisia osuu kohdalle. Se antaa henkistä pääomaa kohdata ne vääjäämättömät vastoinkäymiset ilman, että niiden edessä nujertuu.

7.12. julkaistiin ensimmäinen kirjani Sata kummaa kertomusta. Sitä juhlistaakseni järjestin kahdet julkkarit perä perään. Ensimmäiset pidettiin kotona, jotta lapsiperheiden oli helppo saapua paikalle, toiset sitten baarissa. Kämppä oli aivan täyteen ammuttu, ja porukkaa riitti oikein mukavasti ravinteliinkin. Julkkareissa myös kirjan ensimmäinen painos myytiin käytännössä loppuun. On siis helppo uskoa, että kaikki nuo ihmiset pitävät siitä, mitä kirjoitan.

Sen kanssa jaksaa taas pitkään, ja tarpeen se onkin. Kirjoitustyö ei tekemällä lopu. Kohti uusia haasteita. Ja voittoja!

Shimo Suntila

15. joulukuuta – Hirtettyjen pukkien metsä

Hirtettyjen pukkien metsä

Jo useamman vuoden ajan on savolainen vakooja tehnyt hiljaista, mutta tärkeää työtä Joulupukin tiedustelijana. Näinä vuosina ongelmat ovat vain lisääntyneet: on ollut pakko todeta, että keski-eurooppalaiset eivät ole jouluihmisiä.

Todisteita asiasta on useampiakin:

1) Täällä ei ole jouluna lunta. Keski-eurooppalaiset ovat onnistuneet häätämään joulunajan lumen, jottei Joulupukin pulkka luistaisi porojen vetämänä. Kuinka Joulupukki sitten muka pääsisi jakamaan lahjat? Kuorma-autonko lainaa hän? Laulujen ehdotukset eivät ole sopivia. Kaupungit ovat aivan liian tiukkaan rakennettuja. Helikopterilla laskeutuminen on mahdotonta.

2) Viime viikkoina tilanne on käynyt suorastaan uhkaavaksi. Useiden asuinrakennusten ulkopuolelle on ripustettu hirtetty Joulupukki. Joskus jopa useampia. Savolainen vakooja otti todistekuvia:

Joulukalenteri15
Ongelmaan suhtaudutaan vakavasti Joulupukin keskustiedusteluyksikössä Korvatunturilla. Itse Joulupukki on pyytänyt savolaiselta vakoojalta ratkaisuehdotusta, jotta kireä tilanne saataisiin laukaistua, ja joulunvieton laatu pidettyä samanlaisena kuin sen niin monet lapsuudestaan muistavat.

Savolaisella vakoojalla on muutamia ideoita, mutta armaat lukijat saavat ehdottaa niitä lisää. Kuinka saada ranskalaisillekin joulumieli ja suoranaiset uhkaukset pois talojen ulkoseiniltä?

Kuitenkin, mukavaa joulunodotusta toivottaen,

                                                             Maria Carole

14. joulukuuta – Ursula

ursulakansi_2-13_pieni
Pimeimmän talven sydämeen on syntynyt valontuoja! Sillä on lyhty, ja se viekoittelee mukanaan lumiseen metsään, tai ehkä takkatulen ääreen. Sen nimi on Ursula.

Lukemistolehtemme paksun talvinumeron kahdeksan novellia vievät lukijat muihin maailmoihin: niihin, joiden haluaisimme olevan totta ja niihin, joiden emme toivoisi toteutuvan. Niihin, joista uneksimme ja niihin, jotka oudosti muistuttavat tuntemaamme. Kaikessa on toki mukana pisara romantiikkaa, Ursulan seurassa kun ollaan.

Käperry siis mukavasti sohvannurkkaan ja lataa talvi-iltasi tulenkantajaksi ilmainen Ursula-lehti tältä sivulta. Lehti on tarjolla PDF- ja ePub-muodossa.

Viihdyttävää talvipäivänseisauksen odotusta
                                      toivoo Osuuskumman väki

13. joulukuuta – Anna kupin täyttyä

Joulukalenteri14
Viimeistään vuoden pimeimpään aikaan on hyvä pysähtyä miettimään omia voimavarojaan. Kun saa tehdä työtä, johon suhtautuu intohimolla ja kunnianhimolla, voi levon tärkeys unohtua helposti. Luova työ, kuten kirjoittaminen, on salakavala voimien syöjä. Innostuksen, aikataulujen, eteenpäin kannustavan palautteen ja flow’n lomassa ei välttämättä huomaa, että tekee työtä ilman lepojaksoja, ilman lomia. Ja yhtäkkiä voi havahtua siihen, että tukka lähtee tukoittain, uni ei enää tulekaan — tai mikä pahinta, ei ole mistä ammentaa työhönsä. Mielikuvitus voi parhaimmin, jos mieli voi hyvin. Täytyy löytyä rohkeutta pitää huolta itsestään.

Yllä oleva kuva joulutähdestä sen luonnonmukaisessa, pensasmaisessa olotilassaan. Rehevä ja rönttöinen valtamerituulten keinuttelema puska oli ihan toisenoloinen kuin kukkakaupoissa tönöttävät sotilasmaiset ruukkukasvikloonit. ”Tässä on nyt se villi luonnon versio. Kotimaassa odottaa se jalostettu kaupallinen versio”, ajattelin kuvaa napatessani. Joulutähti edusti minulle hetken sitä ydintä, mistä kirjoittamani tarinat ammennan. Ensin on oltava villi, jotta voi olla jalostettu. Ensin on oltava vapaa, sitten vasta valjastettu. Mutta tyhjästä ei synny mitään.

Tämän kalenteriluukun myötä haluankin muistuttaa kaikkia siitä, miten tärkeää on antaa kupin täyttyä ja kehon levätä. Edes viikon tai kahden ajan. Se on paras lahja itselle ja muille.

Talviterveisin
             J.S. Meresmaa

12. joulukuuta – Golem

Joulukalenteri12
Kirjoittajalle kertyy vuosien aikana nurkkiin jos jonkinmoisia esineitä, joihin liittyy tarinoita, ja jotka muuttuvat itsekin kirjallisiksi olennoiksi. Tässä joitakin kummallisia esineitä: Prahasta ostamani golemia esittävä patsas, savesta valmistamani reikäsiipinen  lintu sekä hitsattu ruuveja ja pyöreitä osia sisältävä steampunk-oudoke, joka sopisi vaikka kirjallisuuspalkinnoksi.

Golem on päätynyt novelliini. Osuuskumman Höyryä ja helvetinkoneita -antologiassa on julkaistu novellini Falachustin talossa, jossa pohditaan ajatonta elämää ja mystisia asioita. Tarina sijoittuu Prahaan, jossa vuosia sitten olen parikin kertaa vieraillut. Golemkin on mukana juonessa – ehkä osin piilotettuna, mutta siellä se on tarkkaavaiselle lukijalle bongattavissa.

Hyvää joulua toivoo

                      Anne Leinonen